Ajankohtaista

Haemme joukkoomme lisää kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisia

Vison kasvaa ja laajenee. Haemme joukkoomme uusia kykyjä kiinteistö- ja rakennusalan näköalapaikalle.

Odotamme hakijoilta kiinteistö- tai rakennusalan tai tuotantotalouden korkeakoulututkintoa ja vähintään muutaman vuoden työkokemusta esimerkiksi rakennuttamisesta, suunnittelusta, työmaatehtävistä, projektijohtamisesta tai T&K-toiminnasta. Arvostamme monipuolista kokemusta ja osaamista sekä kielitaitoa.

Edellytämme tahtoa ja motivaatiota uuden oppimiseen ja muutosten tekemiseen sekä kyvykkyyttä uudenlaisten tilanteiden hallintaan, organisointiin ja johtamiseen, ihmisten ja prosessien integrointiin sekä tulosten tuottamiseen - myös kirjallisessa muodossa.

Tarjoamme kasvavan ja kehittyvän työyhteisön BIM Kampuksella Helsingissä sekä mahdollisuuden olla mukana kiinteistö- ja rakennusalan systeemisessä muutoksessa

Jos olet kiinnostunut ottamaan ohjat kiinteistö- ja rakennusalan muutoksesta, integroinnista ja lean-johtamisesta, ota yhteyttä 13.8. mennessä: jani.saarinen(at)vison.fi.

Ps. Haemme myös 3-4 vuosikurssin opiskelijaa osa-aikaisiin tehtäviin BIM Kampukselle.

JaS/12.7.2018

Rakennusalan kulttuurin muutos ja tahtiaika puhuttivat LCI-päivillä 14-16.5.

Tahtiajassa LCI-päivillä

Suomalaisessa rakentamisessa on käynnissä mittava kulttuurin muutos. Integroinnista saadut kokemukset ja allianssiprojektien onnistumiset avaavat ovia Lean-johtamiseen. Ketterimmät alan toimijat hyödyntävät jo aktiivisesti Last Planner -suunnittelua ja Big Room -toimintaa. Nopeimmat keskittyvät nyt tahtituotantoon.

Kahdeksatta kertaa järjestetyt Lean Construction -päivät kokosivat 14-16.5. Airport Hiltoniin liki 300 asiantuntijaa lähes kymmenestä eri maasta.

Kaizen, tuotannon ohjaus ja ihmisten johtaminen

LCI-päivien yhteydessä järjestetyssä valmennuspäivässä perehdyttiin Lean-johtamiseen ja sen periaatteisiin alan eri asiantuntijoiden johdolla. Valmennuspäivän teemoina olivat jatkuva paranta-minen (Kaizen), Last Planner -systeemi, tahtiaikatuotanto, Big Room -toiminta ja huipputiimien johtaminen.

Kaizeniin osanottajia valmensi yli 30 vuoden kokemuksella Toyota Production Systeemin asiantuntija Sammy Obara (Honsha.ORG, USA). Kaizenin tarkoitus on vähentää hukkaa sekä parantaa laatua ja turvallisuutta. Obara valmennus oli käytännönläheistä ja herätti ajatuksia. Kaizen lähtee ihmisten sitouttamisesta ja ohjaamisesta jatkuvaan parantamiseen: hukan tunnistaminen on taito, jota voi kehittää kuten muitakin taitoja. Keskeistä on opettaa työntekijät tunnistamaan hukkaa sekä arvi-oimaan ideoita niiden ”kyvystä” vastata ongelman varsinaiseen juurisyyhyn. Obara korosti myös standardisoinnin merkitystä jatkuvassa parantamisessa.

German delegation (prof. S.Haghsheno)

Tuotannon ohjaukseen valmennuspäivässä syvennyttiin Last Planner Systeemiä ja tahti-tuotantoa käsitelleissä työpajoissa. Rakenta-misen tahtituotantoon valmensivat Olli Seppä-nen Aalto-yliopistosta ja Aleksi Heinonen Vison Oy:stä. Valmennus kirkasti osanottajille, miten tahtituotanto auttaa vakioimaan tekemistä ja miten vinoviivamallinnus ja Last Planner -menetelmä voidaan yhdistää tahtituotantoon.

Last Plannerin käyttöön ja yhteiseen suunnitteluprosessiin osanottajia perehdyttivät Anssi Kosken-vesa Mittaviiva Oy:stä ja Miika Ronkainen Visonista. Valmennuksessa hyödynnettiin suuren suosion saavuttanutta Villego-simulointipeliä.

Kansainvälisiä esimerkkejä tahtituotannosta

Ensimmäistä kertaa järjestetyn kansainvälisen konferenssipäivän sisältö käsitteli Lean-johtamista eri näkökulmista, Integroituja projektitoteutuksia, Target Value Design -prosessia, tahtituotantoa ja kiinteistö- ja rakennus alan kulttuurin muutosta. Päivän esiintyjinä oli kattava joukko asiantuntijoita USA:sta, Iso-Britanniasta, Saksasta, Ruotsista, Norjasta ja Suomesta.

Päivän avasi sen Key Note -speakerina toiminut Sammy Obara puheenvuorollaan LEAN-organi-saation johtamisesta. Obaran mukaan Lean-johtamisen ydin on oikeanlainen kulttuuri, joka luo pohjan jatkuvalle parantamiselle. Hän korosti johtajien valmentavan roolin merkitystä oppimista tukevan organisaation rakentamisessa.

Kulttuurin muutosta korosti myös Sharon Banks (Highway Agency, UK), jonka mukaan haasteena ovat johtamisen lisäksi myös ajattelutavan muuttaminen. Banks piti tärkeänä, että organisaatioihin luodaan kulttuuri, jossa kukaan ei pelkää tuoda asioita esille vaan arkojenkin asioiden esiin nosta-mista arvostetaan aidosti. Nykytilaa pitäisi pystyä haastamaan ja arvioimaan kriittisesti päivittäin.

Päivän puhutuimmaksi aiheeksi nousseesta tahtituotannosta alusti Janosch Dlouhyn (BMW, Saksa).
Tahtituotannossa on kysymys prosessin standardoinnista, joka mahdollistaa täsmällisemmän tuotannon suunnittelun ja resursoinnin. Samasta aiheesta kuultiin käytännön kokemuksia ja esimerkkejä myös USA:sta ja Norjasta.

Pekka Petäjäniemi Liikennevirastosta avasi Suomen rakennusmarkkinoita; miten Suomi on noussut vain 5-6 vuodessa Euroopan ykköseksi integroiduissa projektitoimituksissa. Päivän päätteeksi Jari Salo (Elisa Oyj) ja Jouni Juntunen (Fira Oy) kertoivat käytännön kokemuksiaan yhteistyössä toteut-tamastaan Elisan pääkonttorin uudistamisesta.

Päivän aikana järjestettiin myös neljän teeman ympärille kootut sessiot sekä Petäjäniemen ja Jan Elfvingin (Skanska) dialogi IPD- ja allianssihankkeista, joissa keskeiseksi draiveriksi nostettiin oikean-laisen kulttuurin kehittyminen. Sessioissa kuultiin lyhyempiä puheenvuoroja mm. TVD-prosessista, esivalmistuksesta, LEAN-suunnittelusta ja tahtituotannosta.

Kotimaista visiointia

Kansallisen LCI-päivän keskeisiä teemoja olivat Lean ja BIM, projektisysteemien suunnittelu, target Value Design, tahtituotanto ja tuotannon virtauttaminen sekä allianssikyvykkyys ja ihmisten joh-taminen.

LCI-päivät järjesti nyt kahdeksatta kertaa Suomen Lean Construction Instituutti. Päivien käytännön järjestelyistä vastasi Rakennusinsinöörien liitto RIL ja valmennuspäivästä Vison Oy. LCI-päivien opiskelijoiden osallistumisen sponsoroivat Granlund, Ramboll Finland Oy, SRV, Skanska, Trimble ja
Rakli ry.

Lisätietoja www.lci.fi

50 allianssia reilussa 5 vuodessa!

Suomessa on reilun viiden vuoden aikana käynnistetty lähes 50 allianssiprojektia.

Näiden hankkeiden yhteen-laskettu arvo yltää jo 3 mrd. euroon.

Viisi vuotta sitten perustetun Vison Oy:n missiona on ollut muuttaa rakennusalaa ja nostaa Suomi Euroopan ykköseksi. Rakentaminen on nyt pitkällä tällä tiellä. Toimialan tuottavuus kasvaa lähivuosina ennen näkemättömällä tavalla.

We have seen nothing yet!

Vison toimii nyt BIM Kampuksella

Vison muutti syksyllä 2017 Kamppiin uusiin toimitiloihin BIM Kampukselle. Kampuksella toimivat samoissa tiloissa Visonin kanssa Tietoa Finland Oy sekä Green Building Council Finland.

BIM Kampus on uudenlainen yhteisöllinen toimisto, jossa jaetaan kokoustilojen ja kahvinkeittimien lisäksi myös banaanit ja piparit. Kampus toimii paitsi kokous-. ja koulutustilana myös Big Roomina projektityöskentelyssä.

Selvitysmies Erkki Virtanen tarjoaa allianssimallia ratkaisuksi valtion rahoittaman rakentamisen ongelmiin

Pääministeri Juha Sipilä kutsui selvitysmies Erkki Virtasen antamaan valtioneuvostolle selkeitä suosituksia ongelmien vähentämiseksi tulevissa ja meneillään olevissa valtion rahoittamissa rakennushankkeissa. Virtanen laati selvityksen, jossa hän kävi läpi valtion rahoittamien hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen hyviä ja huonoja esimerkkejä ja käsitteli niiden projektinhallintaa aivan valmistelun aloittamisesta käyttöönottoon asti. Lopulta hän antoi 11 ratkaisua, joista ensimmäiseksi hän suosittelee, että valtion vaativissa rakennushankkeissa tulisi pääsääntöisesti käyttää allianssimallia. Lisäksi hänen mukaan valtion tulisi ryhtyä Senaatti-kiinteistöjen avulla kehittämään allianssi-elinkaari-mallia, jotta sitä käytettäisiin julkisessa rakentamisessa yhä enemmän. Muut selvityksessä annetut suositukset koskivat muun muassa väylä- ja rakennushankkeiden rahoittamista sekä niiden johtoelimien toimintaa.

Vähemmän onnistuneita hankkeita yhdisti Virtasen mukaan muutama yhteinen piirre, kuten esimerkiksi, että kustannustiedot oli mitoitettu tietoisesti epärealistisen pieniksi, jotta hanke saataisiin läpi päätöksenteossa. Lisäksi ongelmia syntyi hankkeissa, joissa kustannussuunnittelu, aikataulusuunnittelu ja projektisuunnittelu jäävät sivurooliin pelkästään lopputuloksen suunnitteluun keskityttäessä. Asiantuntijat arvioivat, että ongelmista valtaosa johtuu valmistelun puutteista ja virheistä, mutta Virtasen mukaan esiintyneet ongelmat voitaisiin välttää projektinhallinnan ollessa kunnossa.

Onnistuneita väylähankkeita Virtanen nimesi kolme, joista yksi oli allianssimallilla rakennettu Vt 12 Tampereen rantatunneli, jota selvitysmies kuvasi erinomaisesti onnistuneeksi kehuen erityisesti sen johtamista. Kaksi muuta onnistunutta hanketta olivat E18 Haminan ohikulkutie ja Kehä III:n 2. vaihe. Parhaana mallina pidetään raportin perusteella allianssimallia, sillä parhaimmillaan se tuottaa käypään hintaan ja sovittuun aikaan valmistuneen laadukkaan rakennuksen ja urakoitsija palkitaan onnistumisesta. Virtanen tarjoaa allianssimallin yhdeksi ratkaisuksi esimerkiksi sisäilmaongelmiin ja toteaa, että mallia tulisi edistää erityisesti kuntasektorilla, koska kunnallisia ja maakunnallisia rakennushankkeita on tulossa 1,3 miljardin euron arvosta seuraavan kolmen vuoden aikana.

Tästä linkistä pääsee lukemaan koko selvityksen kaikkine suosituksineen.

IPT2-hanke palauttaa suomalaisen projektiosaamisen maailman kartalle

Yksitoista julkista tilaajaorganisaatiota käynnistävät kolmevuotisen integroivien projektitoimitusten tutkimus- ja kehityshankkeen. IPT2-hankkeenmissiona on nostaa suomalainen kiinteistö- ja rakennusalan projektiosaamisen Euroopan kärkeen.

Tavoitteena tuottavuuden kasvu

Vuosina 2017-19 toteutettavan IPT2-hankkeen tavoitteena on tilaajaorganisaatioiden osaamisen laajentaminen ja syventäminen ja koko rakennetun ympäristön projektien ja palveluiden tuottavuuden parantaminen. Tulokset on tarkoitus saavuttaa keskittymällä koko projekti- ja palvelutuotannon systeemiseen muuttamiseen, arvon tuottamiseen suunnittelussa ja rakentamisen tuottavuuden parantamiseen mm. lyhentämällä läpimenoaikoja 20-40 %.

Rahoittajina 11 tilaajaorganisaatiota

IPT2-hankkeen rahoittavat Helsingin, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit, Finavia, Helsingin yliopisto ja Liikennevirasto, Kainuun sote sekä Kanta-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit. Hankkeen toimeksiantajana toimii RAKLI ry ja sen operatiivisesta toteuttamisesta vastaa Vison Oy.

Hankkeessa on tarkoitus käynnistää 11 pilottiprojektia ja laajentaa integroitujen toteutusmuotojen käyttö uusiin tilaajaorganisaatioihin ja yrityksiin sekä kokonaan uudenlaisiin hankkeisiin. Malleja on tarkoitus kehittää mm. tie- ja katuverkon hoito- ja kunnossapitosopimuksissa sekä uusissa sairaalahankkeissa.

Vuosina 2017-2019 toteutettavan hankkeen budjetti on noin 800.000 euroa.

Opit 600 milj. euron pilottihankkeista

IPT2-hanke jatkaa vuosina 2014-16 toteutettua IPT-hanketta, jonka tuloksia kootaan parhaillaan RT-kortistoon allianssisopimuksiksi ja tilaajan ohjeeksi. Hankkeessa koulutettiin noin 130 tilaajien asiantuntijaa ja käynnistettiin 11 pilottiprojektia, joiden yhteenlaskettu kustannusarvio ylittää reilusti 600 milj. euroa.


Kts. tiedote IPT2-hankkeen käynnistämisestä

Lisätietoja:

- tekninen johtaja Mikko Somersalmi, RAKLI ry, mikko.somersalmi@rakli.fi, puh. 040 720 7645
- partner Jani Saarinen, Vison Oy, jani.saarinen@vison.fi, p. 0400 625 670
-
www.ipt-hanke.fi


Vison osoitti 2016 joulutervehdykseensä varaamat rahat syöpäsairaille!

Vison Oy lahjoitti vuoden 2016 joulutervehdyksiinsä varaaman summan Team Rynkebyn kautta syöpäsairaille lapsille ja heidän perheilleen. Team Rynkeby on pohjoismainen hyväntekeväisyystapahtuma, jossa osallistujat pyöräilevät kesällä Pariisiin katsomaan Tour de Francen maaliintuloa. Osallistujat valitaan tuhansien hakijoiden joukosta. Lahjoitussumma menee lyhentämättömänä sille osoitettuun tarkoitukseen.


Mehiläinen Terveyspalvelut oy Tesomaan allianssikumppaniksi

Tampereen kaupunginhallitus valitsi maanantaina 24.10.2016 allianssikumppanikseen Mehiläisen, joka alkaa kehittää Tesoman hyvinvointikeskusta kaupungin kanssa yhteistyössä. Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:n tarjous täytti kaikki tilaajan laatu- ja hintakriteerit ja menestyi erinomaisesti kehitystyöpajojen laatuarvioinnissa.

Tampereen kaupunki toteuttaa Tesoman hyvinvointikeskuksen allianssimallilla, jossa Tampereen kaupunki ja Mehiläinen Terveyspalvelut oy tuottavat yhteistyössä Tesoman alueen hyvinvointipalvelut, joita ovat muun muassa terveys-, nuoriso-, sekä kirjastopalvelut ja kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta. Tesomaan valmistuva hyvinvointikeskus on hankkeen myötä tarkoitettu koko alueen väestölle. Hyvinvointikeskukseen tulee eri asiakasryhmille suunnattuja matalan kynnyksen palveluita sekä hyvinvointia edistävää ohjausta ja neuvontaa. Myös uusia sähköisiä palveluita kehitetään.

Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun allianssimallia sovelletaan hyvinvointipalveluihin. Tesoman aluetta kehitetään palveluiden ja kaupunkisuunnittelun kehitysalustana, jota on tarkoitus käyttää asukkaiden, palvelunkäyttäjien, palveluntuottajien sekä muiden toimijoiden vuoropuheluun ja innovatiivisiin kokeiluihin. Hankkeessa on mukana useita eri Tampereen kaupungin hallintokuntia, jotka sitoutuvat hankkeen kautta alueen kehittämiseen ja Oma Tesoma -hankkeeseen.

Vison on ollut hankkeessa mukana allianssiasiantuntijana. Tehtäviimme on kuulunut muun muassa hyvinvointikeskuksen toteutusmallin suunnittelu allianssina, hankintaprosessiin kuuluvien neuvottelujen suunnittelu ja fasilitointi sekä sopimusasiakirjojen ja kaupallisen mallin laatiminen ja valmistelu yhteistyössä tilaajan eli Tampereen kaupungin kanssa.

Toteutusmuodon valinta -workshop Väylät & Liikenne -tapahtumassa

Rakennushankkeiden toteutusmuotojen valintaa käsiteltiin Väylät ja Liikenne 2016 -tapahtumassa järjestetyssä Vison Oy:n vetämässä workshopissa Tampereella 7.9.2016.

Rakennushankkeiden toteutusmuoto valitaan yleensä liian myöhään, vaikka valinta on strateginen päätös, jonka tulisi ohjata hankkeen suunnittelua ja toteuttamista. Toteutusmuoto määrittää paitsi riskien ja vastuiden jakamisen, myös hankintamenettelyn ja toimijoiden väliset vaikuttamismahdollisuudet.

Liikennevirasto siirtää hankintaprosessiensa painopistettä toteutusmuodon valintaan ja hankintaprosessin suunnitteluun. Itse kilpailuttaminen sujuu virastossa jo rutiinilla. Toteutusmuodon valinnasta ja hankintaprosessista järjestetään kaikissa merkittävissä hankkeissa markkinavuoropuhelu, jossa kuullaan alan toimijoita ja pyritään varmistaman kilpailun toimivuus. Hankintojen kehittämisen tavoitteena on markkinoiden toimivuuden parantaminen ja innovatiivisten ja yhteistyöhön kannustavien hankintamallien käyttäminen.

Liikenneviraston hankintamenettelyistä vastaavan johtaja Kristiina Laakso esitteli Lahden eteläisen kehätien toteutusmallia. Hanke kilpailutetaan kolmena projektina, joissa käytetään toteutusmuotoina allianssimallia, suunnittelun ja toteutuksen sisältävää ST-mallia ja kiinteää kokonaisurakkaa.

Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) suunnittelee yhdessä Espoon kaupungin kanssa Espoon ja Itäkeskuksen yhdistävää Raide-Jokeria. Hanke sai keväällä hallituksen kehysriihessä 83 milj. euron rahoituslupauksen, mistä syystä hankkeesta tehtiin nopeassa aikataulussa erillinen toteutusmuotoselvitys. Toteutusmuodon valintaa käsiteltiin molempien kaupunkien johtavien virkamiesten kesken neljässä eri työpajassa. Lisäksi vaihtoehdoista käytiin laajat keskustelut alan palveluntuottajien ja hankkeen sidosryhmien kesken. Todennäköiseksi toteutusmuodoksi valikoitu integroitu toteutusmalli, jonka yksityiskohdista kaupungit vielä keskustelevat. Hankkeen projektipäällikön Juha Saarikosken mukaan toteutusmuodon valinta on käytännössä monivaiheinen prosessi, ei yksittäinen päätös.

Lahden kaupungin hankintastrategia palvelee hyvin tyypillisten pienehköjen hankkeiden ja palveluiden hankintaa. 18 milj. euron matkakeskuksen toteuttamisesta tehtiin tämän vuoksi kokonaan erillinen päätös loppuvuodesta 2013. Tiukassa aikataulussa kaupungille jäi enää vähän erilaisia vaihtoehtoja, joista monimutkaisessa liikenneympäristössä sijaitsevan vaativan rakennushankkeen toteutusmuodoksi valittiin allianssimalli. Valinta edellytti myös päätöksentekijöiden perehdyttämistä toteutusmuotoon. Hanketta esitelleen kaupungininsinööri Jorma Vaskelaisen mukaan toteutusmalli oli onnistunut, vaikka sen kehitysvaihe jäikin liian lyhyeksi. ”Valintaa ohjaavat valitettavan usein Eurot ja uusien toteutusmuotojen käytön perustelu päätöksentekijöille asettaa omia haasteitaan”.

Vison Oy:n Miika Ronkaisen yhteenvedon mukaan toteutusmuodon valinta on pikemminkin prosessi kuin yksittäinen päätös. Toteutusmuodon valinta tulisi johtaa tilaajan tavoitteista ja resursseista, hankkeen vaatimuksista ja markkinatilanteesta. Se on strateginen päätös, joka vaikuttaa osapuolten riskien ja vastuiden jakamiseen ja käytännössä laajasti eri toimijoiden välisiin suhteisiin.

Lisätietoja:
‐ Jani Saarinen, partner, puh +358 400 625 670 / jani.saarinen(at)vison.fi
‐ Miika Ronkainen, puh +358 40 861 0938 / miika.ronkainen(at)vison.fi


Rakennushankkeet toteutetaan liian usein tutuilla ja turvallisilla toteutusmalleilla

Kiinteistö- ja rakennushankkeiden toteutusmuodon valinta määritellään liian kapeasti tekniseksi ratkaisuksi. Tilaajien ja rakennuttajien näkökulmasta toteutusmuoto tulisi johtaa hankekohtaisesti tilaajan tavoitteista ja resursseista. Toteutusmuodon valinta on strateginen päätös, jossa määritellään riskien ja vastuiden lisäksi myös eri osapuolten ammattitaidon ja osaamisen hyödyntäminen.

Toteutusmuodon valintaa ohjaavat pinttyneet tavat

Toteutusmuodon valintaa tutkineen Miika Ronkaisen mukaan hankkeiden monimutkaistuminen ja niiden riskien lisääntyminen on kasvattanut uudenlaisten toteutusmuotojen kysyntää. Samalla on kasvanut myös toteutusmuodon valinnan merkitys. Ronkainen määrittelee toteutusmuodon laajasti sopimusmallin, maksuperusteen ja hankintamenettelyn muodostamaksi kokonaisuudeksi.

Ronkaisen mukaan ”toteutusmuotojen valintaa vaivaa systemaattisuuden puute”. ”Tilaajien ja rakennuttajien valinta perustuu yleensä hankkeista päättävien asiantuntijoiden omaan osaamiseen ja kokemuksiin aiemmista hankkeista. Toteutusmuodoksi valikoituu tutuksi ja turvalliseksi koettu vaihtoehto projektista riippumatta”, kertoo Ronkainen.

Toteutusmuodolla on väliä

Tutkimusta ohjanneen Vison Oy:n Jani Saarisen mukaan toteutusmuodon valinta mielletään usein teknisenä suunnitteluun ja rahoitukseen liittyvänä ratkaisuna. Ratkaisu kuitenkin määrittää tilaajan mahdollisuudet vaikuttaa hankkeeseen ja sen kulkuun. Lisäksi ratkaisun pitäisi vaikuttaa siihen, jatkaako tilaaja tai rakennuttaja hankkeen suunnittelua itse vai kilpailuttaako sen suunnittelun ja toteutuksen. ”Liian pitkälle viety suunnittelu ohjaa yleensä hintakilpailuun ja rajaa kokonaan pois osan toteutusmalleista”, kertoo Saarinen.

Toteutusmuodon valintaa tulee Ronkaisen mukaan käsitellä strategisena valintaprosessina, jonka pitäisi perustua tilaajan tavoitteisiin sekä tämän tahtotilaan hallita hankkeen riskejä ja mahdollisuuksia. Valintaprosessissa toteutusmuotoja tulisi arvioida myös hankkeen ominaisuuksien ja markkinatilanteen sekä tilaajan osaamisen ja resurssien näkökulmista. Hankkeeseen sopivimmalla toteutusmuodolla voidaan saavuttaa selkeitä hyötyjä, vaikka mikään vaihtoehto ei aina ole soveltuvin jokaiseen hankkeeseen.

Miika Ronkaisen diplomityö ”Toteutusmuodon valinta kiinteistö- ja rakennushankkeissa” on hyväksytty Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa tammikuussa 2016.

Lisätietoja:
-
partner Jani Saarinen, Vison Alliance Partners Oy, puh. 0400 625 670 / jani.saarinen@vison.fi
- DI Miika ROnkainen, Vison Alliance PArtners Oy, puh. 040 861 0938 / miika.ronkainen@vison.fi

JaS / 5.2.2016

Tievalaistus kelpaisi sijoituskohteeksi

Infrastruktuurin rakentamisen ja kunnossapidon tarve kasvavat eikä julkinen rahoitus enää riitä yhdyskunnan perusrakenteiden rahoittamiseen. Vaihtoehdon palvelutason laskulle ja korjausvelan kasvulle tarjoaa olemassa olevan infrastruktuurin aktiivisempi hyödyntäminen ja yksityisen pääoman käyttö. Tällaiseksi sekä julkista että yksityistä sektoria hyödyntäväksi pilottikohteeksi ehdotetaan tievalaistusta.

Infrastruktuuria sijoituskohteena on tutkittu Vison Alliance Partners Oy:n teettämässä Aalto-yliopistoon tehdyssä diplomityössä, jossa konkretisoitiin erilaisia infrasijoittamisen ja projektirahoituksen malleja sekä näihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia taloudellisesta ja lainsäädännöllisestä näkökulmasta. Lisäksi työssä tarkasteltiin tievalaistuksen soveltuvuutta sijoituskohteeksi.

Tievalaistuksen soveltuvuutta sijoituskohteeksi simulointiin 30 vuoden sijoitusperiodilla. Simuloinnissa valtio luovuttaisi tievalaistuksen sijoitusyhtiölle ja maksaisi tälle nykyisten laskennallisten vuotuisten kustannusten suuruista palvelumaksua 36 M€ vuodessa. Samalla sijoitusyhtiö investoisi uuteen valaisinteknologiaan ja kehittäisi valaistuksen operoinnin ja kunnossapidon malleja. Näin toimittaessa sijoittaja käytännössä rahoittaisi investointikustannuksensa energiankulutuksesta ja hoito- ja kunnossapitokustannuksista saavuttamillaan säästöillä. Näin transaktiosta hyötyisivät sekä valtio että yksityinen toimija ja lisäksi tieliikenne.

Tutkimuksen perusteella tievalaistus olisi toimiva sijoituskohde sellaisenaan, vaikka mahdolliseen transaktioon liittyy erilaisia juridisia ja hallinnollisia kysymyksiä. Transaktiota tulisi lisäksi tarkastella myymisen sijaan pitkäaikaisena kehitys- ja palvelusopimusmallina, jossa olisi mahdollista soveltaa sähköverkkoliiketoiminnassa käytettävää tuoton regulointia.

Joel Kasurisen diplomityö "Infrastruktuuri sijoituskohteena - tapaustutkimus tievalaistus" on hyväksytty Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa 26.1.2016.

JaS / 29.1.2016

Lean Construction Instituutti on avannut uudet kotisivunsa

Lean Construction Institute Finland (LCI Finland) on avannut uudistetut verkkosivunsa osoitteessa http://www.lci.fi. Sivuston tarkoituksena on jakaa lean-rakentamisen (lean construction) oppeja ja kokemuksia kaikille alalla toimiville tilaajille, suunnittelijoille, toteuttajille ja tuote- ja muille toimittajille sekä alan tutkijoille ja kehittäjille.

Sivustolla julkaistaan mm. seuraavia aineistoja:

• Perustietoa lean-rakentamisesta (lean construction)

• Soveltamistapoja

• Tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksia

• Case-esimerkkejä

• Opinnäytteitä

• Julkaisuja ja linkkejä tietolähteisiin

• Ajankohtaista lean-rakentamisesta

Sivut ovat pääosin suomenkieliset, mutta niillä on myös tiedeyhteisöä palveleva englanninkielinen osuus.

Sivuston materiaalin ovat tuottaneet LCI Finlandin lisäksi LCIFIN2-projektin osapuolet, Oulun yliopiston tuotantotalouden laitos sekä Vison Alliance Partners Oy. Sivujen suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta ovat vastanneet AE Partners Oy ja Image Builder Oy.



Allianssipäivät 13-14.10.2015, Rantasipi Airport Vantaa

Allianssimallit yleistyvät kiinteistö- ja rakennusalan vaativien hankkeiden toteutusmuotona. Suomessa on jo käynnistetty tai suunnitteilla yli 20 allianssihanketta arvoltaan yhteensä n. 1,1 mrd. euroa. Myös uudistuva hankintalaki kannustaa allianssimalleista tuttuun neuvottelumenettelyyn ja osapuolten integrointiin. Tule alli-anssipäiville kuulemaan alliansseista saadut uusimmat kokemukset ja tulokset.

Kaikki alliansseista tiiviissä paketissa

Allianssipäivät tarjoavat tiiviin kokonaispaketin toteutusmallista kiinnostuneille:
  • allianssi strategisena valintana
  • allianssitoteutus julkisena hankintana
  • mitä allianssi edellyttää tilaajilta ja palveluntuottajilta
  • miten tarjota allianssiin
  • kokemuksia alliansseista
Suomessa on jo käynnistetty tai suunnitteilla yli 20 allianssihanketta arvoltaan yhteensä n. 1,1 mrd. euroa.

Voit tutustua Allianssipäivien tarkempaan ohjelmaan: TÄSTÄ

Kaikille alliansseista kiinnostuneille

Allianssipäivät on tarkoitettu kaikille alliansseista kiinnostuneille, niitä harkitseville tai niihin tarjoaville tilaajaorganisaatioiden sekä palveluntuottajien edustajille.

Puhujina Suomen parhaat asiantuntijat

Tapahtuman toteuttaa Suomen johtava allianssiasiantuntija Vison Alliance Partners Oy. Kokemuksia allianssihankkeista esittelevät mm. Kainuun SOTE, Finavia ja YIT Rakennus Oy.

Seminaarihinta sisältää allianssiraportin

Seminaarin hinta on 750 euroa tai 495/395 euroa päivä. (Allianssin perusteet ja kokemukset 13.10. / Tarjoaminen allianssiin 14.10.). Seminaarin voi myös ostaa pakettitarjouksena 30.9. mennessä kiinteään hintaan 2000 euroa sisältäen 3 osallistujaa. Hinnat sisältävät tarjoilut ja seminaariaineiston sekä Vison Oy:n tuottaman allianssiraportin Suomessa käynnissä olevista allianssihankkeista. Hintoihin lisätään alv 24 %.

Ilmoittautumiset 6.10.2015 mennessä alla olevista linkeistä:

Normaali ilmoittautuminen: Ilmoittaudu TÄSTÄ
Pakettitarjous kolmelle henkilölle (voimassa 30.9.2015 asti): Ilmoittaudu TÄSTÄ

Neuvottelumenettelyt vaativissa julkisissa hankkeissa 9.6.2015, Rantasipi Airport Congress Center

Vison järjestää 9.6.2015 Neuvottelumenettelyt vaativissa julkisissa hankkeissa -koulutuspäivän Rantasipi Airport Congress Centerissä Vantaalla. Koulutuspäivä on tarkoitettu kaikille vaativia kiinteistö- ja rakennushankkeita tai –palveluita kilpailuttaville tilaajille ja rakennuttajille sekä rakennuttajakonsulteille ja neuvottelumenettelyyn osallistuville palveluntuottajille. Tutustu tapahtumaan tarkemmin TÄSTÄ

Vaativia kiinteistö- ja rakennushankkeita tai –palveluita ei kannata kilpailuttaa pelkkien papereiden tai hintatarjousten perusteella. Ei rekrytointejakaan tehdä pelkillä papereilla. Lisäksi uusi hankintalaki kannustaa jatkossa entistä laajempaa neuvottelumenettelyjen käyttöön.

Vuorovaikutteinen koulutuspäivä tarjoaa tiiviin kokonaispaketin neuvottelumenettelyiden soveltamisesta vaativissa julkisissa hankkeissa:

  • miksi neuvottelumenettely?
  • neuvottelumenettelyjen läpivienti
  • neuvottelujen toteuttaminen kehitystyöpajoina
  • tarjoajien arviointi prosessin aikana

TUTUSTU PÄIVÄN OHJELMAAN

Koulutuspäivän hinta on 425 euroa + alv sisältäen tarjoilut ja sähköisessä muodossa jaettavan monipuolisen materiaalin. Voit ilmoittautua tapahtumaan TÄSTÄ. Ilmoittautumiset 2.6.2015 mennessä.

Osallistumisen peruuttamisesta 2.6.2015 jälkeen veloitamme 50 % osallistumismaksusta. Halutessasi voit kuitenkin lähettää tilallesi jonkun muun.

Korjausrakentaminen muuttuu palveluksi

Vuoden 2014 päättyneen Korjausrakentamisen kehittäminen –teeman loppuraportti on julkaistu. Tekesin Rakennettu ympäristö –ohjelmaan kuulunut kehityshanke kokosi yhteen yhdeksän ennakkoluulotonta tilaajaa ja rakennuttajaa. Teeman aktivaattorina toiminut Vison Alliance Partners Oy kokosi loppuraporttiin keskeisimmät opit ja suositukset menestyksekkään korjausrakennushankkeen läpiviemiseksi.

”Korjausrakentaminen muuttuu palveluksi” –raportissa nostetaan esiin korjausrakentamisen kysynnän voimakas kasvu. Suomen rakennuskannan iän, muuttoliikkeiden ja rakennuksille asetettavien vaatimusten lisääntymisen myötä korjausrakentaminen tulee kasvattamaan osuuttaan uudisrakentamisen kustannuksella myös tulevaisuudessa. Korjausrakentamisen tulisikin päästä pois uudisrakentamisen varjosta ja pyrkiä kohti sopivampia toteutusmuotoja sekä tehokkaampia tuotanto- ja palveluprosesseja.

Raportin mukaan korjausrakennushanke voidaan jakaa kahdeksaan vaiheeseen, joiden perustana on tilaajan tavoitteiden kirkastaminen. Ilman tavoitteiden määrittämistä on hankkeelle sopivimman toteutusmuodon, hankintamenettelyn ja sitä myötä palveluntuottajien valinta arpapeliä. Vaativia hankkeita ei voi kilpailuttaa pelkän hinnan perusteella vaan erityisesti niissä tarvitaan pitkälle vietyä integrointia.

Yhteiskunnallisesti merkittävimmät korjausrakentamisen asiakasryhmät ovat julkiset hankintayksiköt sekä asunto-osakeyhtiöt. Erityisesti edellisten joukosta toivotaan nousevan lisää aktiivisia ja rohkeita tilaajia ja rakennuttajia toteuttamaan omia hankkeitaan eri tavalla kuin mikä alalla on ollut perinteisesti tapana. Toisaalta raportti nostaa esiin huolen taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden asemasta korjausrakentamisen markkinoilla. Taloyhtiöt ja isännöitsijät tarvitsevat muun toimialan tuen näille sopivien mallien ja asiakirjojen kehittämiseksi.

Korjausrakentamisen teemaan aktivoidut tilaajat olivat: As. Oy Mäkilinna, Espoon Tilakeskus-liikelaitos, Helsingin yliopisto, Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy, Koy Jyrkkälänpolku, Liikelaitos Oulun Tilakeskus, Rajamäen Uima-halli Oy, SATO Oyj ja SOK Kiinteistötoiminnot / ABC-ketju.

Raportti ja muut teemaan liittyvät aineistot löytyvät seuraavan linkin takaa:

http://www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat-ja-verkostot/rakennettu-ymparisto/aineistot/

Anders Nordström Vison Alliance Partners Oy:n osakkaaksi

Danders_kuva.jpgI Anders Nordström (55) on kutsuttu Vison Alliance Partners Oy:n osakkaaksi 1.3.2015 alkaen. Anders Nordström on toiminut viimeksi toimitusjohtajana Oy Cleanosolissa Ab:ssa 2009 – 2015 ja Cleanosol AB:n toimitusjohtajana Ruotsissa 2010 – 2013. Nordström vahvistaa Visonin osaamista palveluliiketoiminnassa sekä Pohjoismaissa.

"Vison Oy tarjoaa uuden vaiheen työuralleni ja mahdollisuuden jakaa kokemuksiani. Vaikka olen ollut mukana tekijänä ja kokijana monenlaisissa projekteissa, pääsen Visonissa toteuttamaan kokonaan eri mittaluokan muutoksia koko toimialalle", kertoo Anders Nordström.

Visonin muut osakkaat ovat diplomi-insinöörit Lauri Merikallio, Antti Piirainen, Jani Saarinen ja Eero Moilanen. Heillä on yhteensä yli 100 vuoden kokemus alan kehittämisestä.

Vuodenvaihteen terveiset Visonista!

Meillä on Vison Oy:ssä nyt takana toinen kokonainen kalenterivuosi. Olemme onnistuneet löytämään paljon uusia asiakkaita ja jatkamaan näin kasvuamme. Tästä haluamme kiittää kaikkia teitä vanhoja ja uusia asiakkaitamme ja sidosryhmiämme.

Vison rekrytoi lisää
Meitä on Vison Oy:ssä nyt jo seitsemän. Rami Tuokko sai syksyllä valmiiksi allianssiprojektien hyötyjä ja mahdollisuuksia käsitelleen lopputyönsä ja valmistui diplomiinsinööriksi. Joel Kasurinen valmistautuu aloittamaan oman diplomityönsä kevään 2015 aikana. Marraskuussa rekrytoimme joukkoomme KTM Laura Pekurin lean-rakentamisen tohtoriopinnoista. Kts. www.vison.fi/uusi-sivu

Seuraavaksi vahvistamme joukkuettamme alan rautaisella ammattilaisella ja uudella opiskelijalla.

Allianssi- ja muita projekteja
Olemme saaneet olla mukana käynnistämässä useita yhteistoimintaan tai integroituihin toteutusmalleihin perustuvia hankkeita. Näistä mielenkiintoisimpia ovat olleet Kainuun keskussairaalan allianssitoteutus, Naantalin monipolttoainevoimalaitoksen allianssiurakka, Jyrkkälän lähiön saneeraus allianssimallilla, Lahden matkakeskuksen allianssiurakka ja Pakilan alianssina toteutettava alueurakka. Lisäksi olemme koordinoineet kymmenen alan yrityksen Lean–ryhmähanketta (LCIFIN2) ja Tekesin korjausrakentamisen kehittäminen –teemaa.

Alkuvuodesta saimme yhdessä RAKLI ry:n kanssa käyntiin johtavien julkisten tilaajien ryhmähankkeen (IPT-hanke), jonka tavoitteena on allianssimallin kehittäminen vaativiin julkisina hankintoina toteutettaviin kiinteistö- ja rakennusprojekteihin. Hankkeen tilaajina toimivat Finavia, Gasum, Helsingin yliopisto ja Liikennevirasto, Espoon, Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupungit sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Kainuun SOTE. Kts. www.ipt-hanke.fi

Loppukesästä voitimme Tampereen kaupungin raitiotiehankkeen hankintakonsultoinnin Sweco PM Oy:n, Inspira Oy:n ja Hannes Snellmanin kanssa. Ratikasta tehdään nyt Suomen toistaiseksi suurinta allianssia. Lisäksi pääsimme mukaan konsultoimaan Finavian mittavia tulevaisuuden investointeja.

Työpajoja ja seminaareja
Olemme järjestäneet kuluvan vuoden aikana Lean Construction – asiantuntijatapaamisia ja korjausrakentamisen –teematyöpajoja. Lokakuussa toteutimme Suomen ensimmäiset allianssipäivät ja joulukuussa järjestimme neljännen kerran Lean Construction –päivän Hartwall Areenalla. Kts. www.lci.fi

Mukana alan järjestöissä
Meidät hyväksyttiin joulun alla RAKLI ry:n jäseneksi. Lisäksi toimimme Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry:ssä ja Green Building Councilissa. Olemme myös Tilaajavastuu.fi –palvelun luotettava kumppani.

Uusi osoite
Toukokuussa löysimme vihdoin uudet tilat ja muutimme Iso Roobertinkadulle yhteen GBC Finlandin kanssa. Saimme isommat tilat ja saamme enemmän virikkeitä arkeemme, kun voimme jakaa toimistomme.

Joulutervehdys syöpäsäätiölle
Joulutervehdysten ja lahjojen sijaan lahjoitamme osuutemme tänä vuonna Syöpäsäätiön toimintaan. Haluamme näin tukea syöpätutkimusta sekä syöpäsairauden vuoksi vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen joutuneita perheitä.

Vison Oy toivottaa Kaikille Hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta!



JaS / 4.4.2014

Rakennusala muuttuu yhdessä tekemällä ja liiketoimintamallien kehittämisellä

Kiinteistö- ja rakennusalan on muututtava palveluliiketoiminnaksi. Toimialan perinteiset mallit eivät enää vastaa asiakkaiden tarpeisiin. Joissakin alan yrityksissä käynnistynyt muutos tarjoaa kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Toimialan kehittämisen suuntaa hahmotettiin Lean Construction -päivässä 4.12.2014. Järjestyksessään neljäs LCI-päivä kokosi Niemi Centeriin Helsinkiin yli 100 toimialan yrityksissä kehittämistyöstä vastaavaa asiantuntijaa.

Avainasemassa integrointi ja aikainen osallistaminen

Kiinteistö- ja rakennusalan kulttuuri on jo muuttumassa. Yksi osoitus perinteisten toimintamallien uudistamistarpeesta on yhteistoiminnallisten urakoiden ja allianssimallien kasvava kysyntä. Suomessa on jo käynnissä tai käynnistymässä yli 20 yhteistoiminta- tai allianssimallilla toteutettavaa kiinteistö- tai infrahanketta. Näiden investointien arvo ylittää jo 1,2 miljardia euroa.

LCI-päivän avanneen Oulun yliopiston tuotantotalouden professori Harri Haapasalon mukaan Toyotan tuotantojärjestelmästä kehitetty lean-rakentaminen mahdollistaa myös rakentamisen ja siihen liittyvien palveluiden tuottavuuden ja asiakaslähtöisyyden parantamisen. Rakentamisen ongelmien ratkomisen täytyy kuitenkin lähteä osapuolten integroinnista ja aikaisesta osallistamisesta.

LCI-päivän alustuksissa korostettiin yhdessä tekemisen tärkeyttä hankkeiden ja projektien eri osapuolten kesken, mutta myös omien organisaatioiden sisällä. A-Insinöörit Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Keinäsen mukaan lean-toimintatavat ja työkalut edistävät integrointia tai niiden käyttö edellyttää integrointia.

LCIFIN2-hankkeen koordinaattorina toimivan Vison Alliance Partners Oy:n Lauri Merikallio viestitti, että paremmin toimivia kiinteistöjä ja infrastruktuuria saadaan aikaan vain systeemiajattelua hyödyntämällä. Pelkkien talojen ja teiden sijaan tulisi keskittyä eri toimijoiden prosessien, työn ja tiedon integroivien systeemien suunnitteluun ja rakentamiseen. Yksittäisten hankkeiden ja sopimusten sijaan kaikessa pitäisi optimoida koko tuotantosysteemin virtauksen parantamista ja kokonaisuutta.

Kalifornian yliopisto näyttää mallia

LCI-päivän pääpuhujana toiminut Michael Bade korosti tilaajaorganisaatioiden esimerkin tärkeyttä toimialan käytäntöjen muuttamisessa. Kalifornian yliopiston (UCSF) kiinteistöistä ja rakennuttamisesta vastaavan johtajan mukaan UCSF on joutunut kehittämään kokonaan uudenlaisia tapoja toteuttaa hankkeita, kun perinteisin tavoin kontrolloiduissa ja pilkotuissa hankkeissa ajauduttiin jatkuviin budjettien ja aikataulujen ylityksiin sekä osapuolten riitelyyn.

UCSF on kehittänyt eri osapuolten yhteistoimintaa ja lean-työkaluja kaikissa rakennus- ja korjaushankkeissaan jo kahdeksan vuoden ajan. UCSF:n esimerkki osoittaa, että vaativien projektien toteutusmalleja on voitu kehittää Kalifornian osavaltion kahlitsevasta lainsäädännöstä huolimatta. He ovat joutuneet muuttamaan paitsi oman henkilöstönsä asenteita ja toimintatapoja, myös hankinta- ja sopimusmalleja sekä omien alihankkijoidensa toimintatapoja. UCSF lähtee hankkeissaan siitä, että he eivät kilpailuta niiden rakentamista halvimmalla hinnalla, vaan valitsevat itselleen parhaat kumppanit suunnittelemaan ja toteuttamaan hankkeet yhdessä omiin tavoitteisiinsa ja kustannusraameihinsa.

Toimialan on kehitettävä uudenlaista liiketoimintaa

Fira Oy:n toimitusjohtaja Jussi Aho piti tilaisuudessa puheenvuoron yrityksen johtamisesta kohti lean-organisaatiota. Ahon mukaan leanissa on kyse ihmislähtöisestä liiketoiminnasta, jossa sekä asiakkaat että työntekijät ovat keskiössä. Silti lean-ajattelu tulisi ulottaa aina yrityksen liiketoimintamalliin asti, jonka vaikutukset näkyvät sekä yrityksen tuottamissa palveluissa että tasekirjassa ja tuloksessa.

Sekä Aholla että päivän päättäneen RYM SHOK:n toimitusjohtaja Ari Ahosella oli sama viesti; pelkät työkalut ja johtaminen eivät riitä muuttamaan rakennusalan arvontuottoa. Toimialan on pystyttävä palvelemaan asiakkaitaan entistä paremmin sekä ratkomaan laajasti erilaisia käyttäjien ongelmia. Tuottavuuden ja asiakaslähtöisyyden parantamisen lisäksi Ahonen peräänkuulutti toimijoilta rohkeutta haastaa sekä itsensä että muut kehittämään uudenlaista ajattelua ja kokonaan uudenlaisia liiketoimintamalleja.

Muutos onnistuu myös pienin askelin

Lean Construction –toimintaa on kehitetty Suomessa nyt jo viidettä vuotta. Tekes-rahoitteisessa lean construction –kehittämisohjelmassa (LCIFIN2) on mukana kymmenen kiinteistö- ja rakennusalan toimijaa, jotka kehittävät kukin omaan strategiaansa perustuvia toimintamalleja ja työkaluja. Samalla nämä organisaatiot ovat olleet valmiit benchmarkkaamaan toisiaan sekä jakamaan osaamistaan ja oppimaan toistensa kokemuksista.

Suomessa kehitystä ovat olleet johtamassa mm. Fira Oy, Consti-Yhtiöt Oy, Lemminkäinen Infra Oy, Skanska Talonrakennus Oy ja Vianova Systems Finland Oy. Tilaajaorganisaatioista muutosta tässä joukossa on johtanut Liikennevirasto.

LCIFIN2-yritysten mukaan muutos tapahtuu pienin askelin ottamalla käyttöön erilaisia aikataulunhallinnan ja tuotannon ohjauksen työkaluja, kouluttamalla henkilöstöä näiden käyttöön ja määrätietoisesti johtamalla. Muita käytettyjä keinoja ovat suunnittelun ja rakentamisen integrointi, tietomallintaminen, visuaalinen ohjaus, käyttäjien osallistaminen ja luottamuksen ja avoimuuden rakentaminen toimijoiden kesken. Muutoksen on lähdettävä yritysten johdosta aivan kuten turvallisuustyössä.

Lue lisää LCI-päivästä: www.LCI.fi

JaS / 4.4.2014

Johtavat julkiset tilaajat käynnistivät uuden toteutusmallin kehittämisen kiinteistö- ja rakennusalalle

Johtavat julkiset hankintayksiköt käynnistivät 2-3.4. ryhmähankkeen yhteistoimintaan ja riskien jakamiseen tähtäävän urakka- ja sopimusmallin kehittämiseksi. Malli on tarkoitus kehittää ja testata vuoteen 2016 mennessä siten, että se täyttää myös uuden hankintadirektiivin vaatimukset.

Ryhmähankkeen tavoitteena on muuttaa alan toimintatapoja ja kulttuuria ja nostaa Suomi Euroopan kärkeen vaativien kiinteistö- ja rakennushankkeiden ja palveluiden toteuttamisessa. Hankkeen konkreettisena tavoitteena on kehittää ja testata yhteistoimintaan ja riskien jakamiseen soveltuvien urakka- ja sopimusmallit sekä hankintamallit. Nämä on tarkoitus hyväksyttää alan yhteiseen käyttöön vuoden 2016 loppuun mennessä.

Kehitettävä toteutusmalli on tarkoitus perustaa Australiassa laajasti käytettyyn allianssimalliin ja amerikkalaiseen integroituun projektitoimitukseen (Integrated Project Delivery). Suomalaisesta sovelluksesta voidaan puhua yhteistoiminta- tai IPT-mallina, jonka pisimmälle vietyä allianssimallia sovelletaan Suomessa nyt jo mm. Tampereen Rantatunnelin ja Lahden Matkakeskuksen toteuttamisessa. Ensimmäinen tällä mallilla toteutettu Helsingin yliopiston Vuolukiventien peruskorjaus- ja uudisrakennuskohde valmistui jo joulukuuss

Kehitettävät mallit on tarkoitus testata käytännön hankkeissa. Ensimmäisessä vaiheessa uusia oppeja testataan Espoon Elä- ja asu – seniorikeskusten (á 30 milj. €) rakentamisessa, Helsingin yliopiston hallintorakennuksen kehittämisprojektissa (15-20 milj. €), Kainuun keskussairaalan peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeessa (n. 100 milj. €) sekä valtatien 6 parantamisessa välillä Taavetti-Lappeenranta (n. 90 milj. €). Kaikista näistä hankkeista on tarkoitus käynnistää julkinen vuoropuhelu alan toimijoiden ja palveluntuottajien kanssa ennen hankintailmoitusten jättämistä.

Ryhmähankkeen toteuttavat ja rahoittavat kiinteistö- ja rakennusalan johtaviin tilaajiin kuuluvat Espoon Tilakeskus, Finavia, Gasum, Helsingin Tilakeskus, Helsingin yliopisto, Kainuun sote, Liikelaitos Oulun Tilakeskus, Liikennevirasto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen kaupunki.

Hanketta ohjaa RAKLI ry ja sen operatiivisesta toteutuksesta vastaa Vison Alliance Partners Oy.

Lehdistötiedote 4.4.2024

JaS / 4.4.2014

Rakennusala tähtää alan rakenteellisiin muutoksiin

Rakennusalalla on potentiaalia pienentää maamme kestävyysvajetta useita kymmeniä prosentteja. Muutos on mahdollista uusimalla alan rakenteita ja toimintakulttuuria.

Rakennusalan Lean Construction -kehityshankkeen ohjausryhmä esittää, että ala ottaisi rohkeasti käyttöön Lean-mallin linjauksia ja periaatteita.

”Rakentamisen nykytapa on tullut tiensä päähän. Suomi ei saa jäädä muusta maailmasta jälkeen, sillä nykyinen toimintatapa ei auta kestävyysvajeen pienentämistä”, painottaa Lean-ohjausryhmän puheenjohtaja ja WSP:n toimitusjohtaja Kirsi Hautala.

Hautalan mukaan esimerkiksi Iso-Britanniassa hallitus on sitoutunut kansallisen tuottavuuden nostamiseen 15 %:lla Leanin avulla. Hallitustasolta lähtevä tahtotila kannustaa uudenlaisten toimintamallien kehittämiseen, rohkeuteen ja hallittuun riskinottoon.

Lean-ohjausryhmän mielestä Suomi tarvitsee kansallisen strategian rakennusalan totuttujen toimintatapojen muuttamiseksi aina hankintatavoista alkaen. Pelkkä yhteinen tahtotila ei kuitenkaan yksin riitä, vaan alalle tarvitaan myös siilot rikkova rakennemuutos. Tilaajat, alihankkijat ja loppukäyttäjät tulee kaikki päästää suunnittelu- ja rakennusprosessiin, jonka on oltava aukoton ja läpinäkyvä. Vain näin voidaan karsia limittäiset toiminnot ja pitää kustannukset kurissa.

”Tampereen Rantatunnelihanke on hyvä esimerkki Lean-ajattelun menestyksekkäästä soveltamisesta. Siinä avainasemassa on Bigroom-tyyppinen yhteistyö, jossa tilaajat eli Liikennevirasto ja Tampereen kaupunki, suunnittelijat ja urakoitsijat työskentelevät kaikki samassa tilassa”, Lean-ryhmän projektikoordinaattori Lauri Merikallio Vison Oy:stä kertoo.

Toisena esimerkkinä on Salfordin yliopistossa toteutettu tutkimus, jonka mukaan pelkillä opetustiloilla on 25 %:n vaikutus oppimistuloksiin. Silti edelleen rakennetaan vanhan kaltaisia kouluja, jotka ovat toisintoja aiemmista.

Kirsi Hautalan mukaan uudenlaisessa suunnittelussa ei ole kyse rakennuskustannusten kasvattamisesta, vaan asiakkaan arvon kasvattamisesta jatkuvalla oppimisella ja parantamisella.

Lean Construction -hankkeessa ovat mukana Consti-yhtiöt OY, Fira Oy, Granlund Oy, Lemminkäinen Infra Oy, Liikennevirasto, Oulun yliopisto, Skanska, Talokeskus Yhtiöt, Sweco PM, Vianova Finland Oy ja WSP. Hankkeen koordinaattorina toimii Vison Alliance Partners.

Lehdistötiedote 24.3.2014

JaS / 24.3.2014

Johtavat julkiset tilaajat koolla IPT-hankkeen strategiapäivässä

Johtavat julkiset tilaajaorganisaatiot kokoontuivat 16.1.2014 Rantasipiin Vantaalle määrittelemään yhteistä tahtotilansa integroitujen projektitoteutusten (IPT) kehittämiseksi.

Tapahtumaan osallistui n. 50 henkilöä seuraavista tilaajaorganisaatioista:

- Gasum Oy
- Helsingin yliopisto
- Kainuun keskussairaala KAKS
- Liikennevirasto
- Oulun yliopistollinen sairaala OYKS
- Rakennusvirasto, Helsingin kaupunki
- Tilakeskus, Helsingin kaupunki
- Tilakeskus-liikelaitos, Espoo
- Tampereen kaupunki
- Turun yliopistollinen keskussairaala TYKS

IPT-hankkeen strategiavaiheeseen osallistuneet tilaajat ovat kukin vuorollaan valmentaneet avainhenkilöitään integroitujen toteutusmallien soveltamiseen. Lisäksi näissä organisaatioissa toteutettiin yhteinen kysely hankintojen ja integroitujen projektitoteutusten kehittämistarpeesta.

Strategiapäivän teemana oli tilaajien yhteisen tahtotilan määrittäminen ja kehittämisen tiekartan luonnostelu integroitujen projektitoimitusten kehittämiseksi. Miten Suomessa voidaan kehittää uutta kulttuuria ja uusia toimintatapoja vaativien hankkeiden ja palveluiden hankintaan ja toteuttamiseen? Ja miten tilaajat voivat yhdessä tätä mutosta johtaa?

Tapahtuman työpajoissa tilaajat määrittelivät tahtotilakseen

- oman osaamisensa kehittämisen
- keskinäisen yhteistoiminnan
- Teknologian hyödyntämisen
- integroitujen toteutusmallien ja niiden hankintamenettelyjen kehittämisen
- toimialan tuottavuuden parantamisen ja arvon tuottamisen asiakkaille

Integroitujen projektitoteutusmallien kehittämiseksi tilaajat linjasivat seuraavan kehityspolun

- oman henkilöstön valmentamisen ja sitouttamisen muutokseen
- monipuolisten pilottien valinnan uusien mallien testaamiseksi
- pilottien toteutus- ja hankintamenettelyjen kehittämisen ja sparrauksen yhteisissä työpajoissa
- yhteisen viestinnän ja vuorovaikutuksen alan toimijoiden kanssa
- poliittisen päätöksenteon ja elinaariajatelun integroinnin toteutusmalleihin
- uuden hankintalain mukaisten integroitujen toteutusmallien laajan käyttöönoton vuomma 2016

ITP-hankkeen strategiapäivän toteutti Vison Alliance Partners Oy yhteistoiminnassa RAKLI ry:n kanssa.

Seminaariaineistot: http://www.vison.fi/7

27.11.2013 / JaS

Vison ohjaa vuoden 2013 muistamisensa SOS-Lapsikylälle

Vison ohjaa vuoden 2013 joulumuistamisiin varaamansa rahat SOS-Lapsikylän kotimaan toimintaan. Vison haluaa näin omalla pienellä panoksellaan auttaa Ellin kaltaisia lapsia saamaan turvallisen kodin.

banneri_550x200_1.jpg

Lean Construction -päivä kokosi 21.11.2013 Niemi Centeriin yli 100 asiantuntijaa ja kiinteistö- ja rakennusalan vaikuttajaa

Järjestyksessään kolmas LCI-päivä tarjosi kokonaiskuvan Suomessa jo sovellettavista integroiduista toteutusmalleista ja Lean Construction -sovelluksista.

Tilaisuuteen johdattelivat Leaniin rakentamiseen innostuneiden määrää hämmästellyt Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sekä Lean Construction filosofiaa avanut A-Insinöörit Oy:n tuleva toimitusjohtaja Jyrki Keinänen.

Yhteistoimintamalleja Suomessa pisimmälle vieneet Liikenneviraston investointiyksikön päällikkö Pekka Petäjäniemi ja Helsingin yliopiston kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi kannustivat molemmat tilaajia aikaisempaan integroitumiseen. Petäjäniemen mukaan malli muuttaa tilaajan roolia hankkijasta ja valvojasta aktiiviseksi projektitoimijaksi.

Lean constructionissa rakennusprojektin eri osapuolet toimivat yhteistyössä suunnittelussa ja toteutuksessa ja sitoutuvat korkealuokkaiseen suoritukseen ja jatkuvaan parantamiseen (LCIFIN). Salmikiven mukaan tämän lisäksi tarvitaan vielä myös osapuolten yhteinen ansaintalogiikka, johdon tuki ja asennemuutos.

Seminaarissa avattiin allianssien johtamista kolmen eri allianssiprojektin johtoryhmän jäsenten Mikko Nyhän (Liekki-allianssi), Esko Mularin (Rantatunneli) sekä Sarlotta Narjuksen ja Henri Jyrkkärannan (Vuolukiventin allianssi) paneelikeskustelussa. Panelistien mielestä yhteinen päätöksenteko on johtanut paitsi aiempaa perustellumpaan ja paremmin valmisteltuun johtamiseen, myös turhien kokouskäytäntöjen karsimiseen. Joustava johtaminen edellyttää kuitenkin sitä, että allianssin osapuolilla on prokura päätöksentekoon.

Seminaarin iltapäivä käytettiin LCIFIN2-hankkeen ja sen tulosten ja sovellusten esittelyyn. Hanketta esitteli Suomalaista Lean Construction -tutkimusryhmää johtava professori Harri Haapasalo Oulun yliopistosta. Hankkeessa ovat mukana Fira Oy, Granlund Oy, Lemminkäinen Infra Oy, Liikennevirasto, Morenia Oy, Skanska Oy, Talokeskus Oy, Vianova Systems Finland Oy sekä WSP Finland Oy.

Lean Construction sovelluksista kertoivat Suomessa pisimmälle edenneet Fira Oy:n kehitysjohtaja Otto Alhava, Consti-Yhtiöt Oy:n kehitysjohtaja Juha Salminen sekä Vianovan toimitusjohtaja Heikki Halttula. Alustajien mukaan Lean-toiminta edellyttää nimen omaan asennemuutosta. Toimintatapojen lisäksi uudistumista tukevat teknologiset ratkaisut ja erityisesti mallintaminenja BIM-sovellukset. Halttulan mukaan BIM tarjoaa alustan virtuaalisen integroitumisee, joka tarjoaa loistavat puitteet uudenlaiselle yhteistoiminnalle.

Seminaarin järjestivät yhteistyössä LCI Finland ja Vison Alliance Partners Oy. Seminaariaineisto ja yhteenveto löytyvät LCI Finlandin kotisivuilta: www.lci.fi

28.11.2013 / JaS


Liikennevirasto ja Vison veivät huomion LIPS 2013 -konferenssissa

Lean in Public Sector Construction -konferenssi kokosi 19-20.9.2013 Nottinghamiin maailman johtavat Lean-toimintamalleja soveltavat ja kehittävät julkisen sektorin tilaajat ja rakennuttajat sekä alan tutkijat ja asiantuntijat.

Konferenssissa käsiteltiin laajasti julkisen rakennuttamisen ja kiinteistö- ja rakennusalan toimintamallien kehittämisen haasteita. Haasteet ovat samat kaikkialla maailmassa; miten parantaa alan tuottavuutta ja tehokkuutta sekä asiakaslähtöisyyttä ja miten vastata elinkaari- ja ympäristötavoitteisiin.

Konferenssissa esiintyneistä julkisista hankintayksiköistä pisimmällä Leanin soveltamisessa on Englannin julkisesta tieverkosta vastaava Highways Agency. HA on panostanut oman organisaationsa ja palveluntuottajiensa Lean-osaamisen kehittämiseen vuodesta 2009 jo yli 5 milj. £. Tänä aikana HA on kouluttanut organisaatiostaan lähes 50 Lean-asiantuntijaa ja järjestänyt ilmaista koulutusta useille kymmenille omille palveluntuotajilleen. HA raportoi 230 projektistaan jo yli 90 milj. £ säästöt. Virasto toteuttaa tavoitteitaan hyvin käytännönläheisesti integroitumalla omien palveluntuottajiensa kanssa ja tukemalla ja kouluttamalla näitä kehittämään omaa toimintaansa.

Kaikki Iso-Britannian julkiset hankintayksiköt nojaavat tekemisissään hallituksen 2011 julkaisemaan Rakentamisen strategiaan, jonka tavoitteena on

  • innovaatioiden ja kasvun edistäminen julkisen sektorin voimin sitoutumalla virtuaaliseen suunnitteluun ja rakentamiseen (BIM) sekä läpinäkyviin ja pitkäjänteisiin hankintaohjelmiin ja suunnitelmiin
  • hankintamenettelyjen ja –prosessien uudistaminen
  • tietovarastojen tehokas hyödyntäminen hukan eliminoimiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi

Euroopassa pisimmälle viedyistä integroiduista projekteista (Integrated Project Delivery) konferenssissa käsiteltiin Pariis-Budapest –ratayhteyden rakentamista Saksan Karlsruhessa sekä Tampereen rantatunnelia ja Lielahti-Kokemäki –radan peruskorjausta (Liekki-projekti). Sekä Tampereen tunnelin että Liekki-projektin kokemukset vaikuttivat kongressin osanottajat IPD-mallien toimivuudesta. Hankkeita pidettiin erinomaisena esimerkkeinä Lean Construction –periaatteiden ja IPD-mallien soveltamisesta EU:n hankintalainsäädännön puitteissa. Suomalaiset hankkeet kongressissa esittelivät Pekka Petäjäniemi Liikennevirastosta sekä Lauri Merikallio Vison Oy:stä.

LIPS-konferenssin järjestivät Center for Lean Management, Nottingham Trent University, Lean Construction Institute UK, Highways Agency ja Management Engineers Associations & Project Production Systems Laboratory, University of California Berkeley.

Suomesta konferenssiin osallistuivat Vison Alliance Partners Oy:n lisäksi, Fira Oy, Liikennevirasto, Helsingin kaupungin tilakeskus, Helsingin yliopisto, Oulun yliopiston tuotantotalouden laitos ja Vianova Finland Oy.

20.9.2013 / JaS

Allianssi paras urakkamuoto Rantatunnelin kaltaisiin projekteihin

Tampereen Rantaväylän tunnelihankkeen allianssiosapuolet ovat hyväksyneet 1.7.2013 hankkeen tavoitehinnan 180,3 milj. euroa.

”Allianssin toimijat, urakoitsija, suunnittelija ja tilaaja, ovat tehneet tähän saakka erinomaista työtä. Uusilla sekä työtapoja että tekniikkaa koskevilla ratkaisuilla on saavutettu jo nyt 20 miljoonan euron säästöt. Tämä osoittaa allianssimallin olevan paras urakkamuoto Rantatunnelin kaltaisiin projekteihin”, kertoo allianssin johtoryhmän puheenjohtaja Pekka Petäjäniemi Liikennevirastosta.

Tavoitehinta sisältää käynnissä olevan kehitysvaiheen kustannukset ja se on sidottu toukokuun 2013 maarakennuskustannusindeksiin. Vuonna 2011 valmistuneen tiesuunnitelman mukaisen alkuperäisen suunnitelman kustannusarvio olisi Petäjäniemen mukaan nyt 199 milj. euroa.

Kaikki allianssin toimijat ovat johtoryhmän yksimielisellä päätöksellä sitoutuneet tavoitehintaan. Tavoitehinnan alittamisen hyöty jaetaan allianssin toimijoiden kesken ja ylityksestä vastataan myös yhteisesti.

Hankkeen kehitysvaihe on edennyt sovitussa aikataulussa, ja työt jatkuvat edelleen suunnitelmien mukaisesti. Elokuussa allianssi viimeistelee hankesuunnitelman.

Allianssin toimintamallin konsultoinnista on vastannut Visonin Lauri Merikallio, jonka mukaan vastaava puristus ei olisi ollut mahdollista perinteisin urakkamuodoin.

Hankkeen toteutuminen on vielä auki johtuen Tampereen kaupunkin poliittisesta päätöksenteosta. Mikäli kaupunginvaltuusto päättää, että tunneli voidaan rakentaa ja rakennustyöt alkavat lokakuussa 2013, niin hanke valmistuu 30.11.2017 ja tie avataan liikenteelle kesällä 2017.

Lisätietoja hankkeesta: http://www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit/rantavaylantunneli.html

2.7.2013 / JaS

DI Eero Moilanen (49) Visonin partneriksi 15.4.2013 alkaen

DI Eero Moilanen (49) on kutsuttu Vison Alliance Partners Oy:n osakkaaksi 15.4.2013 alkaen. Moilasen toimipiste on Oulussa, josta käsin hän vahvistaa Visonia uusien asiakkuuksien hoidossa erityisesti Pohjois-Suomessa.

Moilanen on toiminut viimeksi toimitusjohtajana Morenia Oy:ssä 2009 – 13 sekä johtajana ja erilaisissa päällikkötehtävissä Destia Oy:ssä 2007-09 ja Tieliikelaitoksessa 2001-07.

Visonin Antti Piiraisen mukaan Moilasen rekrytointi vahvistaa kasvavan yrityksen resursseja ja mahdollistaa paremman asiakaspalvelun nyt myös Pohjois-Suomessa.

"Vison Oy tarjoaa uuden vaiheen työuralleni ja mahdollisuuden palata yrittäjäksi. Vaikka olen ollut mukana tekijänä ja kokijana monenlaisissa projekteissa, pääsen Visonissa toteuttamaan kokonaan eri mittaluokan systeemisiä muutoksia", kertoo Eero Moilanen.

Visonin muut osakkaat ovat diplomi-insinöörit Lauri Merikallio, Antti Piirainen ja Jani Saarinen. Heillä on yhteensä lähes 100 vuoden kokemus alan kehittämisestä.

15.4.2013 / JaS


Vison konsultoi Järvenpään Terveystalon toteutusta

Vison on saanut toimeksiannon tukea Järvenpään Terveystalon hankintaa. Toimeksintoon kuuluu Terveystalon suunnittelun hankinnan ja toteutusmuodon konsultointi sekä tätä varten tuotettavat kaupallinen malli ja sopimusasiakirjat.

Järvenpään kaupunki toteuttaa hanketta huolella Suomen parhaiden asiantuntijoiden voimin välttääkseen hankkeen edellisen kierroksen karikot. Hankinnan ja toteutusmallin kehittämistä rahoittaa myös Tekes. Visonin asiantuntijoina hankkeessa toimivat Lauri Merikallio ja Jani Saarinen.

Hanketta ja sen toteutusta esitellään Tekesin tiloissa 9.4. klo 13-15: https://tapahtumat.tekes.fi/tapahtuma/virma-hankkeenesittelyseminaari/registration

6.4.2013 / JaS


Tekes puskee korjausrakentamista teolliseksi toiminnaksi

Tekesin tavoitteena on saada korjausrakentamisesta Suomeen teollista toimintaa. Ala laahaa uudisrakentamisen jäljessä, koska korjausrakentamisen kulttuuri on nuorta, toimijat ovat pieniä ja ala ei toistaiseksi kiinnosta isoja yrityksiä.

Vison Alliance Partners Oy on Tekesin tilaamana koonnut syksystä 2012 alkaen teeman ympärille ryhmähanketta ja haastatellut lähes 50 alalla toimivaa henkilöä korjausrakentamisen tilasta.

”Tilaajat ovat melko tyytymättömiä alan osaamiseen, mutta harva jaksaa itse panostaa tilanteen parantamiseen. Kehittäminen kiinnostaa, mutta siihen ei ryhdytä resurssipulaan vedoten. Hankintalakia ei osata eikä uskalleta virheiden pelossa soveltaa kunnolla”, luettelee hankkeen vastuullinen koordinaattori Jani Saarinen Visonilta korjausrakentamiseen liittyviä haasteita.

Korjausrakentamisen volyymit ovat suuret, mutta se pirstaloituu pienille toimijoille. Tilastokeskuksen mukaan korjausrakentamisesta kertynyt liikevaihto vähintään kymmenen hengen talonrakennusyrityksissä oli kaikkiaan 4,6 miljardia euroa vuonna 2011. Korjausrakentamisen osuus talonrakentamisen liikevaihdosta oli 33 prosenttia.

”Korjausrakentamisessa on valtava potentiaali ja alan kehittäminen ja muuttaminen edellyttää määrätietoista toimintaa nimenomaan tilaajilta”, painottaa Rakennettu ympäristö -ohjelman päällikkö Marko Kivimäki Tekesistä.

Korjausrakentamisen teollistamiseksi ja kunnollisen kehitysloikan saavuttamiseksi Tekes kokeilee Visonin ideoimaa ryhmähanketta. Vison lähestyi syksyn 2012 aikana yhteensä 25 organisaatiota, joista hankkeeseen saatiin mukaan Helsingin yliopisto, Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy, Liikelaitos Oulun Tilakeskus, Nurmijärven Uimahalli Oy, SATO Oyj, Senaatti-kiinteistöt ja Tilakeskus-liikelaitos Espoo.

”Ryhmästä puuttuu vielä kiinteistösijoittajien ja kaupan alan edustus. Paikka näille olisi auki”, Saarinen vinkkaa.

Jokainen ryhmähankkeeseen osallistuva organisaatio kehittää korjausrakentamista omista lähtökohdistaan, mutta kehittämisteemat ovat yhteisiä. Tällä hetkellä tilaajat kokoavat suunnittelijakonsulteista, arkkitehdeistä ja urakoitsijoista omaa yritysryhmää valitsemansa kehittämisteeman ympärille. Tilaajakohtaiset kehittämisprojektit myös testataan todellisissa peruskorjauskohteissa.

Kaikille yritysryhmille on yhteistä, että niissä kehitetään korjausrakentamisen prosessia eli miten peruskorjaushanke kilpailutetaan, millä kriteereillä toimittajat valitaan, minkälaiset neuvottelut käydään ja millaiset sopimukset tehdään.

”Haluamme syventää tilaajan ja palveluntuottajan välistä suhdetta, jotta ne ymmärtäisivät toistensa ongelmat ja auttaisivat niissä”, Saarinen toteaa. Hankkeen päätyttyä tulokset on tarkoitus jalkauttaa kiinteistö- ja rakennusalan käytännöiksi ja ohjeiksi alan järjestöjen ja ARA:n kautta.

Korjausrakentamisen teollistamishanke kuuluu Tekesin Rakennettu ympäristö -ohjelmaan. Hanke kestää vuoden 2014 loppuun.

4.3.2013 / JaS


Vison LCIFIN2-projektikonsultiksi

Vison on saanut vuoden 2013 loppuun ulottuvan toimeksiannon Leanin hyödyntäminen rakennusteollisuudessa -hankkeen (LCIFIN2) projektikoordinaattoripalveluista.

LCIFIN2-hankkeen tavoitteena on kehittää lean-filosofiaan perustuvia ratkaisuja, toimintamalleja ja työkaluja sovellettavaksi rakennushankkeisiin. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään mm. tietomallinnuksen, esivalmistuksen, tuotannon ohjauksen, toteutus- ja yhteistoimintamallien sekä systeemiajattelun soveltamista rakentamiseen ja sen prosesseihin.

Tekesin rahoittaman hankkeen koordinaattorina toimii Oulun yliopiston Tuotantotalouden osasto, joka samalla johtaa Suomessa tehtävää Lean Construction –tutkimustoimintaa. Muut hankkeeseen osallistuvat organisaatiot ovat: Consti Yhtiöt Oy, Fira Oy, Granlund Oy, Lemminkäinen Infra Oy, Morenia Oy, Skanska Oy, Suomen Talokeskus Oy, Vianova Systems Finland Oy ja WSP Finland Oy.

Hankkeen kokonaisbudjetti on n. 4,5 M€ ja se päättyy kesäkuussa 2015.Visonissa tehtävästä vastaavat Lauri Merikallio ja Jani Saarinen.

Kts. http://www.lci.fi/en/

29.1.2013 / JaS

Allianssiprojekti vuoden 2012 työmaaksi

Rakennuslehden asiantuntijaraati valitsi vuoden 2012 työmaaksi Liikenneviraston ja VR Trackin Lielahti-Kokemäki –allianssihankkeen. Noin 100 milj. euron hankkeessa peruskorjataan 90 km rataosuutta sekä rakennetaan mm. neljä uutta siltaa ja poistetaan kymmen tasoristeystä. Raadin mukaan työmaan suurin valtti oli Suomessa uusi urakkamalli, jossa tilaaja ja päätoteuttaja muodostavat yhteisen organisaation hankkeen toteuttamiseksi.

Lielahti-Kokemäki –allianssihanke on tiettävästi Euroopan ensimmäinen allianssimallilla toteutettava julkinen hankinta. Suomessa allianssimallilla toteutetaan nyt jo Helsingin yliopiston opiskelija-asuntojen peruskorjaus- ja uudisrakennus-hanketta Vuolukiventiellä Viikissä sekä Tampereen kaupungin ja Liikenneviraston Rantatunnelia Tampereella.

Allianssimallissa ei periaatteessa ole päätoteuttajan valinnan jälkeen lainkaan tilaajaa vaan hankkeen toteuttamisesta vastaa koko allianssiorganisaatio yhdessä. Raadin jäsenenä toimineen Indepron rakennuttajakonsultti Matti Kruusin mukaan yhteistoiminta säästää varmasti tässä tapauksessa enemmän kuin pilkkominen.

Lielahti-Kokemäki –allianssihankkeen asiantuntijana toimi sen kehittämisvaiheessa ja myöhemmin sen muodostamisvaiheessa DI Lauri Merikallio, yksi Vison Alliance Partners Oy:n osakkaista ja perustajista. Merikallion tehtävänä oli perehdyttää allianssin osapuolet sen kehittämisvaiheessa lean-menetelmien ja allianssin toimintatapojen käyttöön yhteisten tavoitekustannusten ja tavoitteiden määrittämiseksi.

Vison jatkaa edelleen hankkeen asiantuntijakonsulttina erityisesti arvoa rahalle raportoinnin sekä Lean-toimintamallin kehittämiseksi.

Allianssimalli on yksi Visonin tuotteista ja ratkaisuista, joilla rakentamiseen haetaan systeemistä muutosta. Visonin osakkaat Lauri Merikallio ja Antti Piirainen ovat toistaiseksi olleet osallisina kaikissa Suomessa käynnistetyissä allianssikohteissa.

Rakennuslehden raati näkee mallissa tulevaisuuden toimintatavan ainakin suurissa hankkeissa. Raadissa toimivat puheenjohtajana RKL:n toimitusjohtaja Ahti Junttila, Juhani Karhu, Senaatti-kiinteistöt, Juha-Matti Junnonen, Aalto-yliopisto, Matti Kruus, Indepro, Jukka Hietavirta, Aluehallintovirasto, Seppo Mölsä ja Heikki Heikkonen, Rakennuslehti sekä sihteerinä toimittaa Arto Rautiainen.

Kts. http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/uutiset/30103.html

10.12.2012 / JaS

Tekesin korjausrakentamisen kehittämishankkeeseen haetaan nyt tilaajaorganisaatioita

Tekesin korjausrakentamisen kehittämishankkeeseen 2012–2014 haetaan nyt kehittämiseen panostavia tilaajaorganisaatioita. Hanketta koordinoivat Jani Saarinen ja Antti Piirainen kiertävät lähiviikkoina esittelemässä hanketta ja sen tavoitteita alan toimijoille.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa haetaan 5-7 tilaajaa korjausrakentamisen ”arkkityypeistä”, kattaen asunto-osakeyhtiöt, kerrostalot, koulut, päiväkodit, sairaalat, julkiset tilat, liike- ja kauppakiinteistöt sekä kiinteistösijoittamisen ja -kehittämisen toimijat. Tavoitteena on myöhemmässä vaiheessa hakea tilaajien rinnalle heille palveluita tuottavia toimijoita ja koota osallisista 5-7 yritysryhmää ryhmähankkeeseen. Kunkin yritysryhmän on tarkoitus keskittyä omaan teemaansa, joita voivat olla mm. asunto-osakeyhtiön peruskorjaushankkeiden hankesuunnittelu, uudet hankinta- ja toteutustavat, teollinen tai energiatehokas peruskorjaus, tietomallintamisen soveltaminen peruskorjauksessa tai asiakaslähtöinen toteutus. Teemat avataan ja niitä kehitetään ryhmähankkeessa kaikkien yritysten kesken. Lopuksi kehittäminen konkretisoidaan tilaajien käytännön pilottihankkeissa.

Ryhmähankkeen tavoitteena on tukea yritysryhmien kumppanuuden ja yhteistoiminnan syventämistä sekä tuotteistaa ja avata kehitettävät konseptit alan käytettäviksi. Tekes tukee hanketta kehittämisrahoituksella sekä innovatiivisiin hankintoihin myönnettävällä rahoituksella. Lisäksi ryhmähanke mahdollistaa valittujen pilottihankkeiden viestinnän ja markkinoinnin.

Lisätietoa hankkeesta ja siihen osallistumisesta:
- Jani Saarinen, puh. 0400 625 670, jani.saarinen(at)vison.fi
- Antti Piirainen, puh. 0400 7777 05, antti.piirainen(at)vison.fi
- Marko Kivimäki, Tekes, puh. 044 436 8122, marko.kivimaki(at)tekes.fi

Kts. http://tori.tekes.fi/networks/news/news.47575

1.10.2012 / JaS

Visonin Merikallio johtaa puhetta LIPS-konferenssissa

Vison on vahvasti mukana RIL:n 10-12.9.2012 järjestämässä Lean in Public Sector -konferenssissa. Lauri Merikallio on toiminut konferenssin puuhamiehenä ja järjestämässä tilaisuuden pääesiintyjiä Suomeen.

Maanantain Introduction to Lean Construction -päivän vetävät lean-rakentamisen gurut H. Glenn Ballard, University of California, Berkeley, ja Gregory A. Howell, President, Lean Construction Institute.

Merikallio johtaa tiistaina 11.9 aamupäivän Power of Integrated Project Delivery -sessiota. Keskiviikkoon 12.9. kestävä tilaisuus järjestetään Tampere-talossa.

Konferenssiin mahtuu vielä ja siihen voi osallistua 1-3 päivän ajan. Tapahtuma tarjoaa loistavat puitteet perehtyä lean-filosofiaan kiinteistö- ja rakennusalalla.

Lisätietoja: http://www.ril.fi/en/international-conferences/lips-2012.html

26.8.2012 / JaS


Vison mukana Väylät & Liikenne 2012 –tapahtumassa

Vison on vahvasti mukana Turussa 29-30.8.2012 järjestettävässä Väylät & Liikenne -tapahtumassa. Visonin Lauri Merikallio ja Jani Saarinen toimivat molemmat tilaisuudessa alustajina.

Merikallio vetää yhdessä Turun kaupungin Jouko Turton kanssa Väylänpidon markkinat ja tuottavuus –session torstaina klo 12.30-16.00. Sessiossa käsitellään mm. alan tuottavuutta, arvoa rahalle –ajattelua ja uusia hankinta- ja yhteistoimiontamalleja.

Saarinen alustaa samaan aikaan infra- ja liikennealan osaamisen haasteista koulutusta ja osaamista sekä tutkimustoimintaa käsittelevässä workshopissa.

22.8.2012 / JaS

Vison Tekesin kumppaniksi korjausrakentamisen teollistamisohjelmaan

Vison aloittaa elokuussa Tekesin korjausrakentamisen kehittämispalvelun asiantuntijana. Toimeksiannon tavoitteena on korjausrakentamisen tuottavuuden parantaminen sekä asiakaslähtöisten kokonaisratkaisujen kehittämisen ja kaupallistamisen tukeminen.

Hanke toteuttaa Tekesin strategiaa tuottamalla konkreettisia toimenpiteitä Älykäs rakennettu elinympäristö –painopisteeseen ja Rakennettu ympäristö –ohjelmaan.

Vison toimii hankkeessa Tekesin ja alalla toimivien ja sinne pyrkivien toimijoiden tukena ja asiantuntijana. Visonin vastuuhenkilöt hankkeessa ovat DI Jani Saarinen ja DI Antti Piirainen.

22.8.2012 / JaS