Raportteja ja julkaisuja

Alliansseissa parempiin tuloksiin hyvällä ja oikeudenmukaisella johtamisella

Vison Oy:n Annika Brandtin pro gradu -tutkielman mukaan projektirorganisaation työilmapiiri ja johtaminen ovat keskeisiä tekijöitä allianssin toimivuuden kannalta. Tutkielma käsitteli laajaa suomalaisten rakennusalan allianssien aineistoa työ- ja organisaatiopsykologian näkökulmasta. Allianssit perustuvat luottamukselle, yhteiselle päätöksenteolle ja riskien jakamiselle, joihin sitoutuminen edellyttää projektin johdolta ja tiimeiltä uudenlaista kyvykkyyttä. Lisäksi allianssien tiukkojen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan innovaatioita, jotka puolestaan syntyvät erehdyksen ja oppimisen kautta.

Tutkielman tulosten mukaan tilaajan tavoitteet tulisi kirkastaa osaksi päivittäistä työskentelyä ja hankkeen visio tulisi luoda yhdessä projektitiimin kesken. Johtamisjärjestelmää tulisi selkeyttää ja eri
osapuolia tulisi sitouttaa hankkeeseen esimerkiksi palkitsemista kehittämällä. Etenkin avoin keskustelu ja yhteistyössä tekeminen vähentävät ristiriitoja ja auttavat katsomaan yhdessä eteenpäin. Innovaatioiden määrää ja laatua voidaan tukea osallistavan päätöksenteon, avoimen tiedonjaon ja syyttelemättömyyden avulla.

Annika Brandt:

Työilmapiirin ja johtamisen oikeudenmukaisuuden yhteys allianssin toimivuuteen suomalaisissa rakennusalan integroiduissa projektitotetuksissa, Lyhennelmä pro gradu -tutkielmasta, Vison Oy

AS / 29.6.2018

Projektiallianssi asettaa uusia kyvykkyysvaatimuksia organisaatioille

Anna-Maija Hietajärvi tutki väitöskirjassaan keskeisiä allianssihankkeiden hallintaan tarvittavia organisaatioiden kyvykkyyksiä ja allianssin johtamista tukevia prosesseja. Tutkimuksen perusteella integroinnin suunnittelu ja toteutus, yhteistoiminnallisen projekti-identiteetin rakentaminen sekä
uusien ideoiden ja mahdollisuuksien aktiviinen tunnistaminen ja hyödyntäminen vaikuttavat
keskeisesti allianssihankkeiden onnistumiseen.

Infrastruktuuri-ja rakennusteollisuus on kärsinyt pitkään kustannusten ylityksistä, myöhästymisistä, erimielisyyksistä ja heikosta tuottavuudesta. Projektiallianssi on kehitetty edistämään hankkeiden osapuolten välistä integroitumista tavoitteena infrastruktuuri- ja rakennusalan projektien suorituskyvyn parantaminen. Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaus- ja haastattelututkimuksena. Suomen ensimmäisistä allianssihankkeista, radanparannushanke Liekistä ja tunnelin rakentamishanke Rantatunnelista, saadut empiiriset tulokset korostavat projektiorganisaation yhteisten kyvykkyyksien merkitystä allianssiprojektin hallinnassa.

Allianssiprojektiorganisaatio tarvitsee yhteiset prosessit ja käytännöt tukemaan integroitumista ja yhteisen identiteetin rakentamista projektiorganisaatiolle. Integroitumisessa on oleellista, että kullekin projektille määritetään tarvittavat sopimukselliset, organisatoriset ja teknologiset integroitumisen keinot sekä mukautetaan niitä hankkeen elinkaaren, hankkeessa tapahtuvan oppimisen sekä odottamattomien tilanteiden vaikutuksesta. Ihmisten välinen integroituminen ja hyvä yhteishenki ovat allianssihankkeiden onnistumisen kannalta keskeisiä. Yhteinen projektiorganisaation identiteetti luo perustan yhteistoiminnalle sekä hankkeen parhaaksi
toimimiselle. Väitöstyössä määritettiin, millä keinoilla allianssiorganisaatiolle voidaan rakentaa yhteinen projekti-identiteetti.

Aktiivisella mahdollisuuksien hallinnalla voidaan tukea uusien ideoiden tunnistamista ja hyödyntämistä allianssihankkeen elinkaaren aikana. Vaikka monimutkaiset allianssihankkeet sisältävät mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle ja uusien ideoiden hyödyntämiselle, ilman systemaattista prosessia, joka tukee aktiivista ja jatkuvaa ideoiden tunnistamista ja jatkojalostamista, innovaatiotoiminta voi jäädä heikoksi. Lähtökohdat mahdollisuuksien hallinnalle luodaan jo projektin hankintavaiheen alussa.

Anna-Maija Hietajärvi

toukokuu 2017.

MT / 29.5.2018

Toteutusmuodon valinta kiinteistö- ja rakennushankkeissa

Kiinteistö- ja rakennushankkeiden toteutusmuodon valinta määritellään liian kapeasti tekniseksi ratkaisuksi. Tilaajien ja rakennuttajien näkökulmasta toteutusmuoto tulisi johtaa hankekohtaisesti tilaajan tavoitteista ja resursseista. Valinta on strateginen päätös, jossa määritellään riskien ja vastuiden lisäksi myös eri osapuolten ammattitaidon ja osaamisen hyödyntäminen .

Vison Oy:n teettämän tutkimuksen mukaan hankkeiden monimutkaistuminen ja niiden riskien lisääntyminen on kasvattanut uudenlaisten toteutusmuotojen kysyntää. Samalla on kasvanut myös toteutusmuodon valinnan merkitys. Käytännössä tilaajien ja rakennuttajien tekemä ratkaisu perustuu yleensä hankkeista päättävien asiantuntijoiden omaan osaamiseen ja kokemuksiin aiemmista hankkeista.
Toteutusmuodoksi valikoituu näin tutuksi ja turvalliseksi koettu vaihtoehto projektista riippumatta.

Toteutusmuodon valintaa tulee tutkimuksen mukaan käsitellä strategisena valintaprosessina, jonka pitäisi perustua tilaajan tavoitteisiin sekä tämän tahtotilaan hallita hankkeen riskejä ja mahdollisuuksia. Valintaprosessissa toteutusmuotoja tulisi arvioida myös hankkeen ominaisuuksien ja markkinatilanteen sekä tilaajan osaamisen ja resurssien näkökulmista. Hankkeeseen sopivimmalla toteutusmuodolla voidaan saavuttaa selkeitä hyötyjä, vaikka mikään vaihtoehto ei aina ole soveltuvin jokaiseen hankkeeseen.

Miika Ronkainen: Toteutusmuodon valinta kiinteistö- ja rakennushankkeissa , Oulun yliopisto, joulukuu 2015.

JaS / 5.2.2016

Infrastruktuuri sijoituskohteena - tapaustutkimus tievalaistus

Vison Oy:n teettämän tutkimuksen tavoitteena oli konkretisoida infrasijoittamisen ja projektirahoituksen malleja sekä näiden mahdollisuuksia ja riskejä taloudellisesta ja lainsäädännöllisestä näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan infrasijoittamista sekä julkisen omistajan että yksityisen sijoittajan näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan erikseen yleisten teiden tievalaistuksen soveltuvuutta pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi.

Tutkimuksen tulosten mukaan infrastruktuuriin sijoittamista jarruttaa sijoituskohteiden puute. Lisäksi julkisen sektorin omistajuus on usein passiivista. Valtio ei esimerkiksi pysty hyödyntämään tievalaistuksen potentiaalia jatkuvasti pienentyvällä julkisella rahoituksella. Lisäksi rahoituksen väheneminen ja peruskorjausten ja uusinvestointien laiminlyönti kasvattavat tulevien vuosien energiankulutusta ja kustannuksia.

Eräänlaisen dilemman muodostaa se, että vaikka julkinen sektori ei pysty rahoittamaan koko infrastruktuuria, se samalla kieltäytyy käyttämästä yksityistä pääomaa.

Tutkimuksess aesitetyn simuloinnin mukaan valtio luovuttaisi tievalaistuksen sijoitusyhtiölle ja maksaisi tälle nykyisten laskennallisten vuotuisten kustannusten suuruista palvelumaksua 36 M€ vuodessa. Samalla sijoitusyhtiö investoisi uuteen valaisinteknologiaan ja kehittäisi valaistuksen operoinnin ja kunnossapidon malleja. Näin toimittaessa sijoittaja käytännössä rahoittaisi investointikustannuksensa energiankulutuksesta ja hoito- ja kunnossapitokustannuksista saavuttamillaan säästöillä. Transaktiosta hyötyisivät sekä valtio että yksityinen toimija ja lisäksi tieliikenne.

Tehdyn kassavirta-analyysin perusteella tievalaistus olisi luovutettavissa sijoitusyhtiölle 102-126 M€:lla, mikä mahdollistaisi tälle riittävän tuoton valtion nykyisiä vuotuisia kustannuksia vastaavilla palvelumaksuilla. Tievalaistuksen tuotto-odotukset perustuisivat tässä tapauksessa kehittyvän teknologian (Led-valaisimet yms.) mahdollistamiin energia- ja kunnossapitokustannusten pienenemiseen. Malli vastaa kiinteistöjen energiansäätöinvestoinneissa käytettävää ESCO-mallia, jossa investoinnit rahoitetaan energiankulutuksen ja kunnossapidon kustannusten alenemisesta syntyvillä säästöillä.
Tutkimuksen perusteella tievalaistus olisi toimiva sijoituskohde sellaisenaan, vaikka mahdolliseen transaktioon liittyy erilaisia juridisia ja hallinnollisia kysymyksiä. Transaktiota tulisi lisäksi tarkastella myymisen sijaan pitkäaikaisena kehitys- ja palvelusopimusmallina, jossa olisi mahdollista soveltaa sähköverkkoliiketoiminnassa käytettävää tuoton regulointia.

Kasurinen Joel; Infrastruktuuri sijoituskohteena - tapaustutkimus tievalaistus, Aalto-yliopisto, Helsinki 17.12.2015

JaS / 29.1.2016

IPT-opintomatka Kaliforniaan 2015

Johtavien julkisten hankintayksiköiden integroituja toteutusmuotoja kehittävä IPT-hanke järjesti 6.-12.9.2015 hankkeen ohjausryhmälle opintomatkan Kaliforniaan tävoitteenä perehtyä maailman johtaviin integroitujä räkennusprojektejä toteuttäviin jä leän construction -toimintämällejä soveltäviin orgänisäätioihin jä näiden hänkkeisiin.

Matkan teemana olivat:
‐ integroidut projektitoimitukset (Integrated Project Delivery)
‐ lean-toimintäperiaatteet suunnittelussa ja rakentamisessa (Lean Construction)
‐ sairaala- ja yliopistohankkeiden integroitu rakennuttäminen, suunnittelu jä toteutus
‐ tietomallintaminen ja mallivaatimukset isoissä rakennushankkeissa
‐ asiakaslahtoisyys ja kayttajavuorovaikutus hankkeiden toteuttmisessa

Opintomatkan havaintojen perusteella Suomessa käytetty allianssimalli tarjoaa valmiin mallin projektitoimitusten integrointiin. Mallin käyttöönottoa tulee tuntuvasti edistämään sen tuottaminen suomalaiseen sopimuslomakkeistoon. Tästä työstä vastaa Rakennustiedon keväällä 2015 perustama toimikunta TK 351 (Yhteistoimintaurakoiden sopimusmallit ja käyttöohjeet), jonka tavoitteena on toimialan hyväksymän allianssisopimuksen tuottaminen RT-kortiksi vuoden 2016 aikana.

Toisaalta opintomatkalla syntyi vahva käsitys siitä, että integrointia voi edistää monin tavoin myös perinteisissä toteutusmuodoissa mm. aikaisella osallistamisella, riskien ja hyötyjen jakamiseen kannustavilla sopimusmalleilla, mallintamisella ja erilaisilla lean-työkaluilla (Last Planner, Target Value Design). Erityisesti lean-toimintamallin ja työkalujen hyödyntämisessä toimialalla ollaan vasta alussa. Tätä työtä kannattaa johtaa ja rakentaa johdon toimesta, mutta laajempi muutos lähtee käytännön tekemisestä ja työntekijöiden osallistamisesta.

Saarinen Jani ja Merikallio Lauri: IPT-hankkeen opintomatka Kaliforniaan, Helsinki, lokakuu 2016

JaS / 15.10.2016

Korjausrakentaminen muuttuu palveluksi

Korjausrakentamisen osuus rakentamisesta ohitti uudisrakentamisen volyymin vuosina 2013-14. Muutos tullee olemaan pysyvä. Korjausrakentamisen kysyntää kasvattavat kaupungistuminen ja nopeasti muuttuvat tilatarpeet. Kasvava kysyntä tulee samalla muuttamaan korjausrakentamisen markkinoita.

Tekes toteutti vuosina 2010-14 Rakennettu ympäristö - ohjelmaansa. Ohjelman painopisteenä olivat infra- ja hyvinvointirakentaminen sekä viimeisinä vuosina erityisesti korjausrakentaminen. Ohjelmaan haettiin mukaan rohkeita alan toimijoita, joilla on ollut valmiutta ja tahtoa uudistaa alan toimintatapoja ja prosesseja. Yhteensä ohjelmassa rahoitettiin 41 milj. eurolla noin 156 erilaista kehityshanketta ja 33 erilaista tutkimushankekokonaisuutta.

Rakennettu ympäristö -ohjelmassa käynnistettiin vuonna 2012 korjausrakentamisen kehittäminen -teema, jonka tavoitteeksi asetettiin tilaajien ja rakennuttajien aktivointi korjausrakentamisen kehittämiseen. Tämän roolin tilaajista ottivat: As. Oy Mäkilinna, Espoon Tilakeskus-liikelaitos, Helsingin yliopisto, Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy, Koy Jyrkkälänpolku, Liikelaitos Oulun Tilakeskus, Rajamäen Uimahalli Oy, SATO Oyj ja SOK Kiinteistötoiminnot / ABC-ketju.

Kaikkiaan teemassa haastateltiin tai kuultiin yli 150 asiantuntijaa lähes sadasta eri organisaatiosta ja toteutettiin 12 keskimäärin 40 hengen seminaaria tai työpajaa. Tekesistä teemaa ohjasivat Marko Kivimäki ja myöhemmin Sampsa Nissinen.

Korjausrakentamisen kehittämisen teeman tulokset ja suositukset on koottu hankkeen loppuraporttiin.

Saarinen Jani, Piirainen Antti ja Pekuri Laura; Korjausrakentaminen muuttuu palveluksi, Tekes, Hki helmikuu 2015

JaS / 15.2.2015

Allianssin edut, haasteet ja mahdollisuudet suhteessa perinteisiin toteutus-muotoihin

Vison Alliance Partners Oy:n teettämässä ensimmäisessä tutkimuksessa verrattiin ja analysoitiin projektiallianssin eroja suhteessa perinteisiin toteutusmuotoihin. Tutkimus toteutettiin kirjallisuustutkimuksena projektiallianssin toiminnasta ja periaatteista, sekä niiden eroista perinteisiin toteutusmuotoihin verrattuna. Lisäksi tutkimukseen liittyi seitsemän allianssihankkeen tilaajien ja palveluntuottajien haastattelut.

Tutkimuksen perusteella projektiallianssi tarjoaa useita etuja ja mahdollisuuksia perinteisiin toteutusmuotoihin verrattuna. Projektiallianssilla on mahdollista toteuttaa kompleksisempia ja paljon tuntematonta riskiä sisältäviä hankkeita sekä saavuttaa parempia tuloksia hankkeiden toteuttamiseksi ennalta sovittuihin tavoitekustannukseen ja aikatauluun ja tilaajan tavoitteisiin yleensä. Toisaalta allianssimallin haasteena on uuden toteutusmuodon edellyttämä korkea osaamisvaatimus ja perehtymiseen vaadittava resurssit.

Projektiallianssi sopii parhaiten kompleksisiin hankkeisiin, mutta toisaalta sen elementtejä on mahdollista hyödyntää myös perinteisissä toteutusmuodoissa.

Tuokko Rami; Allianssin edut, haasteet ja mahdollisuudet suhteessa perinteisiin toteutusmuotoihin, Aalto-yliopisto, Espoo 18.8.2014

JaS / 1.1.2015