Kiinteistö- ja rakennushankkeissa on saavutettu parempia tuloksia uusilla integroivilla toteutusmuodoilla (IPT) ja lean-rakentamisen periaatteilla. Yhteistoiminnasta ja lean-rakentamisesta saadut kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että rakennusalan perinteinen suunnitteluprosessi ei tue rakentamisen tuottavuuden parantamista

Suunnitteluprosessissa syntyy paljon hukkaa

Rakennushankkeiden suunnittelussa syntyy hukkaa eikä opittu tapa suunnitella tue kunnolla hankkeiden tehokasta läpivientiä. Rakennushankkeissa ei ole vaadittu kykyä suunnitella suunnitteluprosessia.

Rakennushankkeiden suunnitelmat laaditaan tyypillisesti mahdollisimman pitkälle valmiiksi, vaikka suunnittelun tulisi palvella hankkeen tavoitteiden toteuttamista ja kehittämistä, kustannusarvion laatimista sekä tuotannon suunnittelua ja toteuttamista. Etenkin toteutussuunnittelun tulisi toimia imuohjatusti ja Juuri Oikeaan Tarpeeseen.

Suuri osa rakennushankkeen hukasta syntyy jo hankesuunnitteluvaiheessa, jonka laatiminen usein perustuu pääosin arkkitehdin luomaan näkemykseen kiinteistön asemasta ja arkkitehtuurista sekä tilojen käytöstä huomioimatta riittävästi sen teknisiä ratkaisuja, toteutustapaa ja kustannusohjausta.

Suunnittelussa syntyy negatiivista iteraatiota, eli hukkaa, kun suunnitelmia joudutaan ensin odottamaan ja sen jälkeen korjaamaan. Suunnittelun haasteina ovat erityisesti sen eri osapuolten vuorovaikutus, osaamisen ja resurssien hyödyntäminen sekä yhteisen tilannekuvan hallinta.

Suunnitteluun tarvitaan ketteryyttä

Rakennushankkeen suunnitteluprosessi viedään yleensä läpi ns. ketjumallina, jossa sen vaiheet toteutetaan peräkkäin ja seuraava vaihe aloitetaan vasta edellisen päätyttyä. Lisäksi prosessia ohjaa eri suunnittelualojen hankinta ja toteutus irrallisina suunnittelupaketteina. Malli muistuttaa vesiputousmallia, vaikka etenkin kompleksisimpien hankkeiden suunnittelun tulisi perustua leaniin ja IT-alalta tutumpaan ketterään (agile) suunnitteluun sekä kussakin vaiheessa tarvittavien asiantuntijoiden monialaiseen yhteistyöhön.

Lean-rakentaminen on vaikuttanut enemmän toteutusvaiheeseen kuin suunnitteluun. Esimerkkinä tahtituotanto, johon liittyy myös eräkokojen pienentäminen eli hankkeen tehtävien jakaminen pienempiin kokonaisuuksiin projektinhallinnan parantamiseksi.

Kuva 1. Suunnittelun tehtävien hallinta kehitysvaiheessa

Suunnitteluprosessi suunniteltava yhdessä tavoitteiden kautta

Suunnitteluprosessin haasteeksi on tunnistettu suunnitteluprosessin suunnittelutarve. Prosessi tulisi suunnitella yhdessä: aluksi määrittäen yhdessä hankkeen tärkeät suunnittelun etapit (milestone) ja sen jälkeen tunnistaen keskeisiä monialaisia tehtävämoduuleja, joiden kautta suunnittelutyötä voidaan loogisesti aikatauluttaa.

Etapeissa tehdään suunnittelun jatkamisen kannalta merkittäviä päätöksiä ja käsitellään projektin suorituskykyyn liittyviä tekijöitä, koskien esimerkiksi kustannusten hallintaa. Etappeja voidaan jakaa hallinnollisiin, esimerkiksi tilaajan päätöksentekoon liittyviin etappeihin tai rakennuksen suunnittelun valmiusasteeseen liittyviin etappeihin, esimerkkinä toiminnallisen suunnitelman hyväksyntä. Tyypillisiä tehtävämoduuleja ovat esimerkiksi tila- ja rakenneratkaisut, julkisivuratkaisut ja mallihuonesuunnittelu.

Suunnitteluprosessin virtauttamisessa ja ohjaamisessa tulisi keskittyä suunnittelun toimijoiden integrointiin, jatkuvaan parantamiseen (lean) sekä prosessin virtaukseen ja ketteryyden kasvattamiseen.

Erityisesti hankkeita käynnistettäessä tulisi tunnistaa niissä tarvittavat keskeiset osapuolet ja määritellä käytettävät prosessit ja työmenetelmät sekä laatia suunnitelma näiden integroimiseksi ja käyttöön ottamiseksi.

Lisäksi suunnittelun ohjauksessa tulisi hyödyntää enemmän siihen soveltuvia työkaluja, kuten Last planner -aikataulusuunnittelu, Big room -toiminta, päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua tukevat DSM-, SBD- ja CBA-menettelyt (Design Structure Matrix, Set-Based Design ja Choosing by Advantages) sekä Target value design -prosessi.

Kuva 2. Suunnitteluprosessin alkuvaiheen vaiheita ja etappeja

Perustana Veera Muukkosen tutkimus

Suunnitteluprosessin kehittäminen perustuu Veera Muukkosen Oulun yliopiston tuotantotalouden koulutusohjelmassa tekemään diplomityöhön ”Suunnitteluprosessin virtaus ja ohjaus yhteistoiminnallisissa rakennushankkeissa”. Diplomityön rahoittajana on toiminut Vison Oy ja sen ohjaajina professori Harri Haapasalo ja Visonin liiketoimintajohtaja Miika Ronkainen.

Tutkimuksen perustana ovat olleet aiheen kirjallisuuskatsaus ja asiantuntijahaastattelut sekä niistä tunnistetut suunnitteluprosessin kehittämisen pääteemat: yhteistoiminnallisuus, jatkuva parantaminen sekä virtautus.

Lisätietoja:

  • projektipäällikkö DI Veera Muukkonen, Vison Oy, puh. 040 827 8170
  • liiketoimintajohtaja Miika Ronkainen, Vison Oy, puh. 040 861 0938
  • managing partner Jani Saarinen, Vison Oy, puh. 0400 625 670
  • linkki diplomityöhön: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202009162926