Rakennusalalle rantautuneet uudet toteutusmuodot, toimintatavat ja työkalut ovat käynnistäneet koko toimialan laajuisen muutosprosessin. Tilaajat käyvät markkinavuoropuheluja, tarjouskilpailuissa kyetään jo keskustelemaan, tarjousneuvotteluissa arvioidaan tarjoajien projektinjohto- ja yhteistoimintakykyä ja liki kaikki opettelevat jonkinlaisen integraatiohumpan askelia.

IPT-mallien perimmäisenä tarkoituksena on eri osapuolten aikainen valinta, osaamisen ja resurssien hyödyntäminen, yhteisiin kaupallisiin ehtoihin perustuva ideoiden ja innovaatioiden hyödyntäminen sekä riskien ja hyötyjen jakaminen.  Mutta toimimmeko me aidosti näin?

Hylkääkö viimeinenkin suunnittelija last plannerin?

Meillä on kuumeisesti opeteltu uusia sopimusmalleja ja kaupallisia ehtoja sekä englanninkielisiä työkaluja kuten Last planner -aikatauluohjaus tai Target value delivery -prosessi.

Pystytämme tyylikkäästi big roomit ja käynnistämme yhteisen ja osallistavan aikatauluohjauksen, kunnes jättäydymme etänä töihin ja jätämme projektipäällikön piirtelemään jana-aikatauluja diginä. Sukellamme suoraan suunnitteluun ja sen yksityiskohtiin samalla, kun rakennusliikkeen laskijat odottavat jo massoja ja määriä ja tilaaja sitten joskus sitä kustannusarviota.

Focus on people

Meiltä suomalaisilta rakennusalan insinööreiltä on ottanut aikaa ymmärtää, että suurimman muutoksen tulee tapahtua projektien osapuolissa: tilaajissa, suunnittelijoissa ja urakoitsijoissa eli siis meissä ihmisissä.

Kuinka moni hanke meillä on kaatunut tekniseen osaamiseen tai sen puutteeseen? Tuskin yksikään. Mutta kuinka moni hanke kaatuu projektien osapuoliin tai näitä edustaviin ihmisiin? Tai jos ei kaadu, niin ylittää budjettinsa ja aikataulunsa ja tuottaa enemmän hukkaa kuin lisäarvoa?

Kuka heittää ensimmäisen kiven? Homma toimii vasta sitten kun sitoudumme siihen itse.

Kaikki lähtee meistä ihmisistä

IPT-mallien käyttöönotossa on kyse ihmisten johtamisesta ja ihmisten välisestä toiminnasta. Siitä, miten määrittelemme yhdessä projektimme tavoitteet ja toimintatavat ja miten sitoudumme niihin. Miten osallistamme kaikki muut ja miten tuemme työntekijöidemme onnistumista. Ja miten näytämme itse esimerkkiä ja rakennamme sellaisen projektin, jossa jokaisella on paikkansa ja missä kaveria ei jätetä?

Käynnissä oleva muutos on systeeminen, koko toimialan rakenteita ja opittuja toimintamalleja ravisuttava kulttuurin muutos. Tämä muutos ei synny uudenlaisista sopimuksista, vaan kokonaan uusista toimintatavoista ja tekemisen malleista – ja toiminnasta!

Ei ole helppoa ei. Pitäisikö tätä miettiä hetki, ennen kuin sukellamme taas suoraan seuraavaan hankintaan tai kehitysvaiheen TVD-prosessiin? Ja varata aikaa, vahvistaa omaa osaamista ja verkostoitua ajoissa?

Lisätietoja