Juha Virolainen on Visonin juristi ja yksi yrityksen partnereista. Hän on työskennellyt rakennusalaan liittyvien julkisten hankintojen parissa vuodesta 2004 ja Visonin riveihin hän liittyi tammikuussa 2017. Juha on ollut mukana yhteistoiminnalisten IPT-hankkeiden kilpailutuksissa siitä asti, kun niitä on tehty Suomessa.

Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät sekä muut julkisen sektorin hankintayksiköt tekevät hankintoja julkisilla varoilla oman organisaationsa ulkopuolelta. Kun hankinta kuuluu hankintalain tai erityisalojen hankintalain soveltamisen piiriin, hankinnassa pitää noudattaa laissa säädettyjä määräaikoja ja menettelytapoja.

Visonin konsultoimat rakennushankkeet ovat pääosin julkisia hankintoja, jotka yleensä toteutetaan yhteistoiminnallisella (IPT = integroitu projektitoteutusmuoto) sopimusmallilla. Yhteistoiminnallisten sopimusten, hankintaprosessien ja julkisten hankintojen asiantuntijana Juha varmistaa, että nämä hankinnat noudattavat niitä koskevia lakeja ja säädöksiä.

Juristin näkökulmasta yhteistoiminnallisuus on avoimuuden, luottamuksen ja yhteistyön mahdollistamista ja tukemista sopimusmallin avulla.

”Nämä arvot ovat IPT-hankkeen onnistumisen edellytyksiä ja yhteistoiminnallinen sopimusmalli tukee niiden toteutumista kaikin mahdollisin tavoin. Avoimuus hankkeilla perustuu tekoihin, sanoihin, käyttäytymiseen ja siihen, että ihan oikeasti ollaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Tälle ajatusmaailmalle aluksi vähän naureskeltiin, mutta tosiasia on se, että ilman riittävää avoimuutta ja luottamusta IPT-hanke ei etene,” Juha kertoo.

Sopimusmallin tulee tukea uusien menetelmien ja työkalujen käyttöönottoa

”Tällä hetkellä alaurakoiden integrointi on kova sana yhteistoiminnallisissa hankkeissa. Siinä seuraavan kehän alaurakat räätälöidään mukaan  hankkeeseen uusilla IPT-sopimuksilla, joiden kannustimet ja tavoitteet periytyvät yhteistoiminnallisesta pääsopimuksesta,” Juha sanoo.

Alaurakkasopimusten integrointi edistää IPT-hankkeiden leanimpaa tekemistä eli arvontuottoa sekä suunnittelun ja tuotannon virtautusta. Virtautukseen käytetään erilaisia menetelmiä ja työkaluja, kuten tahtituotantoa, last planneria ja tilannekuvia. Koska menetelmät kehittyvät jatkuvasti, niiden käyttöönoton yhteydessä täytyy miettiä uusia kannustimia ja sitä, millaisten muutosten tekemistä ne edellyttävät yhteistoiminnalliseen sopimusmalliin.

”Perinteiset sopimusmallit eivät tue kaikkien menetelmien käyttöä, esimerkiksi tahtituotantoon ei sovi missään nimessä perinteinen viivästyssakko. Työn tekeminen muuttuu uusien menetelmien ja työkalujen myötä ja yhteistoiminnallisen sopimusmallin, sekä työstettävien alaurakkasopimusten, täytyy tukea tätä kehitystä myös jatkossa,” hän jatkaa.

 

Lisätietoja