Yhteistoiminnallisuus luo edellytykset avoimelle keskustelulle projektin kustannuksista. Suomessa on toteutettu 2010- ja 2020-luvuilla useita yhteistoiminnallisia sairaalaprojekteja, joissa yleiskustannusten määrittäminen ja yhteisen ymmärryksen luominen tilaajan ja urakoitsijan välillä on koettu haastavaksi. Yleiskustannusten asettaminen ja hallinta koetaan urakoitsijalta annetuksi eikä niitä avata tarpeeksi tilaajalle.

DI Olli Yrjänä tutki aihetta 13.6.2023 julkaistussa diplomityössään. Hän pyrki selventämään yleiskustannusten määrittämistä IPT-mallilla toteutetuissa sairaalaprojekteissa sekä helpottamaan keskustelua niistä. Yleiskustannuksilla tarkoitetaan kaikkia niitä työmaan käyttö- ja yhteiskustannuksia, jotka eivät tuota suoraan arvoa hankkeelle, kuten työnjohdon kustannukset ja nostokoneiden vuokrat. Ne muodostavat noin 10–20 prosenttia koko hankkeen kustannuksista, joten isoissa hankkeissa niiden määrä voi kasvaa todella merkittäväksi.

Yhteistoiminnallisuus ei tule itsestään

Hankkeen kustannushallinnan rakenne on perinteisissä sopimusmalleissa urakoitsijan luoma ja yrityskohtainen. Siirtymä IPT-sopimuksiin ei ole ollut saumaton, ja aikaisemmin omaksuttu toimintamalli haastaa läpinäkyvää tiedonjakoa sekä allianssin sisällä että allianssihankkeiden välillä.

Vaikka hankkeiden osapuolet sitoutuvat yhteistoiminnallisuuteen allekirjoittaessaan allianssisopimuksen, läpinäkyvän tiedonvaihdon ja avoimuuden kaltaisten yhteistoiminnallisuuden periaatteiden saavuttaminen vaatii vielä työtä. Aikaisemmin omaksuttujen toimintamallien takia monet urakoitsijat toteuttavat yleiskustannusten osalta open book -menetelmää hyvin ylätasoisesti eivätkä avaa kustannusarvioitaan, sillä sille ei ole ollut aiemmin tarvetta. Tilaaja ei siksi usein pääse käsiksi yleiskustannusten perusteluihin, jos tämä ei erikseen vaadi niitä. Lisäksi yleiskustannusten arvioiminen on suhteellisen karkealla tasolla ja aiempaan benchmarkiin perustuva yksityiskohtainen analyysi jää vähemmälle.

Jotta allianssien välinen yleiskustannusten vertailu ja hankekohtaisten yleiskustannusten asettaminen helpottuisi, kustannusten rakenteen ja havainnollistamisen tapa tulisi yhdenmukaistaa. Käytännössä tämän voisi tehdä esimerkiksi luomalla yhteistoiminnallisten hankkeiden kaupalliseen malliin soveltuvan vakiorakenteen.

Kohti yhdenmukaista kustannusrakennetta

Projektien välisten tietojen vertailua voidaan helpottaa vakioimalla kustannusrakennetta. Yhdenmukaisen kustannusrakenteen tulisi sisältää samanlaiset budjetoinnin, litteroinnin, kustannusseurannan ja muutostenhallinan periaatteet.

Hankkeen eri vaiheissa yleiskustannusten hallintaan pitäisi keskittyä niiden tehtävien näkökulmista. Yleiskustannusten esittäminen sidottuna projektin aikatauluun avaa projektin osapuolille yleiskustannusten tason sekä kuukausiennusteet lisäten luottamusta. Projektivaihekohtaista yleiskustannusten hallintaa on tarkasteltu tarkemmin yleiskustannusten hallinnan mallissa.

Kuva 1. Yleiskustannusten hallinnan malli

Suurimmat haasteet läpinäkyvyyden ja avoimuuden toteutumisessa hankkeilla liittyivät kommunikaatioon ja vaillinaiseen integraatioon allianssien sisällä. Allianssin eri organisaatioiden sulautuminen yhdeksi tiimiksi edellyttää palveluntuottajien osallistamista jo hankkeen varhaisissa vaiheissa. Aikainen osallistaminen pienentää hankkeen yleiskustannuksia, kun suunnitteluratkaisujen kustannusten asettamisessa päästään hyödyntämään palveluntuottajien ammattitietämystä.

Lisätietoja: