Viimeisten vuosikymmenien aikana rakennussektorin arvonlisäykseen perustuva tuottavuus Suomessa on noussut vain 25 prosenttia, kun vastaavassa ajassa tehdasteollisuuden tuottavuus on kasvanut moninkertaisesti – yli 550 prosenttia. Syitä teollisuuden kasvulle on monia, mutta yksi keskeisistä tekijöistä on valmistavassa teollisuudessa käyttöönotetut operaatioiden johtamisen periaatteet ja mallit.

Rakennusteollisuudessa puolestaan on ajateltu tuotantoa hyvin projektivetoisesti, jolloin näiden samojen mallien ei ole koettu soveltuvan rakennusalalle. Uusimpien prosessinäkemysten mukaan rakentaminen ja erityisesti asuntorakentaminen on kuitenkin hyvin toisteista sekä projektien sisällä että niiden välillä. Valmistavasta teollisuudesta tutut mallit voisivat siis parantaa myös rakennussektorin tuottavuutta merkittävästi.

Teollisuuden malleista vetoa asuntorakentamiseen

Oskari Muhosen kandidaatintyön Asuntorakentamisen teollistaminen pääurakoitsijan näkökulmasta tavoitteena on ensinnäkin löytää teollisen rakentamisen malleja, joilla asuntorakentamisen tuottavuutta voitaisiin parantaa ja toisaalta soveltaa, miten näitä malleja voitaisiin käyttää kokonaisvaltaisesti koko rakennusprosessin kehittämisessä. Työssä käsitellään muun muassa modulaarisuutta ja esivalmistusta, tahtituotantoa, teollisia logistiikkaratkaisuja, ihmisten kehittämistä ja kumppanuussuhteita.

Työssä läpikäytyjen mallien ja validoivien haastattelujen pohjalta on identifioitu neljä keskeisintä osa-aluetta, jossa rakennusprosessia voitaisiin kehittää. Nämä osa-alueet ovat työmaatoiminnan kehittäminen, toimitusketjun kehittäminen, suunnittelun- ja johtamisorganisaation kehittäminen sekä informaation virtaus ja datan hyödyntäminen johtamisessa. Osa-alueiden sisällä erilaisia kehityskohteita on paljon ja tuottavuuden parantamisen potentiaali on suuri. Tutkielman mukaan alan tuottavuuskehitys voitaisiin saada hyvään nousuun jo seuraavalla neljällä pointilla, jotka on poimittu kehityksen suuntaviivoista.

  1. Teollisen tuotantomuodon kuten tahtituotannon käyttöönotto yhdistettynä teolliseen logistiikkaratkaisuun. Tahtituotanto tehostaa tuotantoa työmaalla ja lyhentää läpimenoaikaa. Tahtituotanto vaati teollisen logistiikkaratkaisun toimiakseen optimaalisella tavalla. Projektikohtainen keskitetty hankinta ja teollinen logistiikkaratkaisu tehostaa jo lyhyellä tähtäimellä toimintaa. Pitkällä tähtäimellä organisaatiotason keskitetyllä hankinnalla sekä logistiikkaratkaisulla saavutetaan suurempia skaalaetuja.
  2. Pitkien kumppanuussuhteiden rakentaminen. Pitkien kumppanuussuhteiden avulla luodaan vakautta ja luotettavuutta toimitusketjuun sekä tehostetaan toimintaa työmaalla ja toimitusketjussa.
  3. Standardoituihin tuotanto- ja tuoteratkaisuihin siirtyminen. Projektien suunnittelussa tulee tavoitella standardoitua tuotetta ja tuotantomuotoa, jotta voidaan vakioida suunnittelutyötä ja lisätä tehokkuutta. Projekteja ei tarvitse aloittaa nollasta, vaan ainoastaan kustomoida standardoitu tuote ja tuotantomuoto projektin mukaiseksi. Standardoitu tuote ja tuotantomuoto mahdollistaa toisteisen tuotannon ja tuotannon ohjaamisen yli projektien. Lisäksi standardoitu tuote ja tuotantomuoto tehostaa myös toimintaa työmaalla, koska varianssi projektien välillä vähenee.
  4. Datan kerääminen ja käsittely modernin teknologian avulla osana koko hankeportfolion johtamista. Datan keräämien ja käsittely modernin teknologian avulla mahdollistaa prosessien kehittämisen sekä tehokkaan ja ajantasaisen tuotannonohjauksen. Digitalisaation määrällä on suora korrelaatio . Kasvavan datamäärän käsittelyyn tarvitaan työkalua, jonka avulla kerättyä tietoa pystytään käsittelemään helposti ja tehokkaasti mielellään yhden järjestelmän kautta.

Visonin projektikonsultoinnin liiketoimintajohtaja Rauli Wallén toimi kandidaatintyön ohjaajana.

”Oskarin työ on erittäin ajankohtainen markkinatilanteessa, jossa rakennusliikkeet painivat mm. kannattavuuden ja kohonneiden kustannuksien kanssa. Nyt, jos koskaan, on oikea aika miettiä, miten olla tehokkaampi ja kuinka alkaa johtamaan rakentamista projektitason sijaan koko portfoliotasolla hyödyntäen vakiointia ja digitalisaatiota”, Rauli kommentoi.

Lisätietoja voi kysyä: