Jopa 80 prosenttia työmailla tehtävästä työstä ei vie rakennustöitä eteenpäin, mutta työmaa-aika olisi mahdollista puolittaa? Ajan hukkaa, oikeiden materiaalien odottelua, rakentamisen arvoketjun pullonkauloja, hankkeen ohjauksen hajautusta – Christopher Görschin väitöskirja Learning to See Flow – A Worker-centric Exploration Towards Task Planning and Control in Construction on vauhdittanut keskustelua rakennustyömaiden tehokkuudesta. Sekä väitöskirjasta että keskustelusta käy selvästi ilmi, että työmaan tekemisessä on Suomessa tehostamisen varaa.
Visonin asiantuntijat Samppa Roimela, Rauli Wallen ja Lauri Merikallio kertovat keissiesimerkkien kautta, miten nyt käynnissä olevilla työmailla on pyritty lisäämään työn tehokkuutta.
Tuotannon tilannekuva Jorvin sairaalassa
Tuotannon tilannekuva on työmaan johtamisen apuväline, joka kokoaa kaiken sen kannalta relevantin tiedon yhteen paikkaan. Sen sijaan, että rakennushankkeen työn ohjaus ja sisällön ymmärrys olisi hajautettu useille eri tahoille, tuotannon tilannekuvan avulla tuodaan näkyväksi esimerkiksi hankkeen turvallisuustilanne, työn eteneminen, siihen vaikuttavat olosuhteet ja työskentelyn esteet.
Jorvin sairaalan hankkeessa tuotannon tilannekuva on rakennettu jo olemassa olevien prosessien päälle. Konkreettinen esimerkki tilannekuvaan päivittyvästä tiedosta on tunnin välein kertyvä sensoridata lämpötilasta ja kosteudesta. Tilannekuvasta seurataan myös työn laadun toteutumista ja logistiikan onnistumista lähes reaaliaikaisesti.
”Olemme pyrkineet siihen, että yhdeltä sivulta löytyy kaikki työmaan kannalta relevantti tieto ja erityisesti sellaiset asiat, jotka vaativat toimenpiteitä. Esimerkiksi tahtituotannon seurannassa ensimmäiseksi silmään pomppaa häiriöt ja vaunujen onnistumisprosentti ajallaan”, Visonin tilannekuva-asiantuntija Samppa Roimela kertoo.
Tuotannon tilannekuvan avulla pystytään automatisoimaan tiedon virtaus, joka mahdollistaa puutteisiin ja häiriöihin puuttumisen tehokkaasti. Sampan mukaan tuotannon ohjaus keskitetysti parantaa hankkeen virtaustehokkuutta ja voi lyhentää sen läpimenoaikaa.
Tahtituotannon menetelmät Tampereen TOAS Mikontalossa
Hanke toteutettiin perinteisenä kokonaisurakkana, mutta sen alkuun sisällytettiin kuukauden mittainen urakan valmisteluvaihe. Valmisteluvaiheessa TOASIN ja päätoteuttaja Raspalin yhteistyö keskittyi kustannusten kehittämisen sijaan läpimenoajan lyhentämisessä sekä tuotannon edellytyksien varmistamiseen, kuten logistiikan, suunnitelmien ja johtamismenetelmien kehittäminen tukemaan onnistunutta tahtituotantoa.
TOAS Mikontalon toteutusvaiheen työt on toteutettu yhden päivän tahtiajalla, jolla tavoite läpimenoaika pystyttiin alittamaan 30 prosentilla. Käytännössä tämä tarkoittaa tilaajalle ja kohteen käyttäjille eli opiskelijoille sitä, että he pystyvät muuttamaan takaisin asuntoihinsa etuajassa.
”Mikontalossa suunnitelmavalmius oli hyvä, kun tahtituotannon hyödyntämistä alettiin miettimään tilaajan kanssa. Päätimme pysyä alkuperäisessä ajatuksessa toteutusmuodon suhteen, mutta suunnittelimme selkeästi määritetyn valmisteluvaiheen, jonka perusteella urakoitsijat pystyivät hinnoittelemaan sen kokonaistarjoukseensa”, hankkeen vastaavana konsulttina toiminut Rauli Wallén kertoo.
”Läpimenoajan lyhentäminen ja laatu olivatkin keskeisiä tavoitteita molemmille osapuolille ja olihan se win-win molemmille, että niissä onnistuttiin”, Rauli jatkaa.
Osallistava suunnittelu Laakson yhteissairaalassa
Rakennustyömaiden kulttuuria, joka on noussut lähiaikoina monessa keskustelussa esiin, voi muuttaa esimerkiksi kysymällä työn tekemiseen liittyviä asioita suoraan työntekijöiltä. Laakson yhteissairaalan hankkeessa muurarit perehdytettiin jo hankintavaiheessa ensin tahtituotannon periaatteisiin, jonka jälkeen he pääsivät osallistumaan oman työvaiheensa tahtisuunnitteluun.
Laakson hankkeessa mukana ollut Lauri Merikallion mukaan osallistava suunnittelu on aivan keskiössä työmaan toiminnan tehokkuuden lisäämisessä.
”Työntekijällä on kaikista paras näkemys siitä, miten työt saa parhaiten tehtyä. Heidän äänensä eivät kuitenkaan usein pääse kuuluviin, vaan he toteuttavat jo tehtyjä suunnitelmia. Työn virtauksen varmistamiseksi eri osapuolille täytyy perustella uusi toimintatapa, osallistaa heidät kokonaisvaltaisesti suunnitteluprosessiin ja luoda edellytykset suunnitellun työn toteuttamiselle”, Merikallio kertoo.
Tahtituotannon osallistavalla suunnittelulla pyritään tekemään luotettavampi suunnitelma toteutusvaiheeseen. Kun riskejä on analysoitu ja edellytyksiä kartoitettu etukäteen yhdessä, pystytään muuttuviin tilanteisiin reagoimaan nopeammin. Laakson yhteissairaalassa myös materiaalivirran suunnittelussa hyödynnettiin osallistamista. Tulokset ovat olleet hyviä.
Kiinnostuitko? Jatka keskustelua Visonin asiantuntijoiden kanssa:
- Samppa Roimela, konsultti, p. 044 504 8951, samppa.roimela@vison.fi
- Rauli Wallén, liiketoimintajohtaja, p. 050 536 0234, rauli.wallen@vison.fi
- Lauri Merikallio, partner, p. 040 045 0217, lauri.merikallio@vison.fi
