Ympäristösertifikaatti on kolmannen osapuolen varmentava osoitus rakennushankkeen ympäristötehokkuudesta ja vastuullisesta toiminnasta. Niiden avulla pyritään parantamaan rakennetun ympäristön tehokkuutta sekä säästämään kustannuksia ja rajallisia resursseja. Suomen lainsäädäntö ja EU-sääntely asettavat pakollisia vaatimuksia rakennuksille ja niiden rakentamiselle. Ympäristösertifioinnin avulla pystytään mittaamaan ja todentamaan hankkeiden ja valmistuneiden kohteiden vastuullisuutta, osana vastuullisuusraportointia.
Suomessa yleisimpiä ympäristösertifikaatteja ovat kansainväliset BREEAM ja LEED, pohjoismainen Joutsenmerkki ja kotimainen YL-luokitus (ent. RTS). Niissä painotetaan hieman eri asioita, ja kaikista löytyy erilaisia sertifioitavia projektityyppejä, kuten uudis- ja peruskorjaushankkeet tai jo olemassa olevat kiinteistöt. Globaalit sertifikaatit mahdollistavat kansainvälisen vertailtavuuden ja voivat toimia kilpailuetuna markkinoilla.
Tarkastelemme ympäristösertifikaatteja ja niiden vaikutusta rakennushankkeiden arvontuottoon osana tutkimushankettamme Value Management System in Construction. Ympäristösertifikaatteihin perehtymisen yhteydessä haastattelimme allianssiosapuolten kokemuksia niiden soveltamisesta hankkeilla.
Väylä vastuullisuuteen vai pinnan kiillotukseen?
Ympäristösertifiointi on usein tilaajalähtöistä. Esimerkiksi allianssihankkeissa sertifikaatit kytketään tyypillisesti hankkeen avaintulosalueisiin ja kannustinjärjestelmään. Näin sertifiointiin liittyvät vastuullisuustavoitteet voidaan integroida aidosti työmaan arkeen ja motivoida kaikkia osapuolia sitoutumaan prosessiin.
Tähän ainakin pyritään. Haastatteluissa todettiin, että vaikka sertifioinnin koettiin lisäävän hankkeen arvoa, suoraa yhteyttä sertifioinnin ja lisääntyneen vastuullisuuden välillä ei nähty selvästi. Sertifikaatit otetaan käyttöön usein enemmänkin laadullisen ohjaamisen työkaluna, johtamisen käsikirjana, vertailuperusteena tai puhtaasti imagosyistä.
Vastuullisuus on kuitenkin rakennettu sisään sertifikaattien rakenteeseen. Ympäristösertifikaatti tarjoaa hankkeelle valmiin kysymyspatteriston ja mittariston helpottamaan tavoitteiden asettamista ja mittaamista. Koska vastuullisuuden mittaamisen pyörää ei tarvitse keksiä joka kerta uudelleen, hankkeen läpivienti ja sen ohjaaminen helpottuu.
Riittävätkö suomalaisten tavoitteet?
Suomessa rakentamisen taso ja laatu ovat kansainvälisesti verrattuna hyviä, ja ne täyttävät usein sertifioinnin alimpien tasojen vaatimukset jo sellaisenaan. Jos sertifiointia suoritetaan vain helpoimmin saavutettavilla pisteillä, jää ohjaavuus vastuullisuuden kannalta vajaaksi. Se saattaa osaltaan selittää kokemusta siitä, että ympäristösertifikaattien ei koettu juurikaan lisäävän vastuullisuutta hankkeilla.
Ympäristösertifikaatit tarjoavat hyödyllisiä työkaluja vastuullisuuden edistämiseen sekä toiminnan mittaamiseen ja vakiointiin. Niiden ohjaava vaikutus riippuu kuitenkin pitkälti siitä, miten kunnianhimoisesti niitä hyödynnetään. Voisiko Suomen rakentamisen huipputaso toimia ponnahduslautana vaikuttavampaan vastuullisuustyöhön?
Emilia Sillanpää
Konsultti
