Marraskuussa Kerrostalo 2000 -ryhmä suuntasi opintomatkalle Wieniin tutustumaan kohtuuhintaisen asumisen malleihin, kestävän rakentamisen ratkaisuihin ja innovatiivisiin kerrostalokohteisiin. Matka tarjosi arvokkaita näkökulmia myös suomalaisen asuntotuotannon ja kaupunkikehityksen kehittämiseen.

Keskeisin ero Suomeen verrattuna on tuetun ja kunnallisen vuokra-asumisen mittakaava. Wienissä 40–45 prosenttia asunnoista on kunnallisia tai tuetun vuokra-asumisen piirissä, ja noin 60 prosenttia kaupunkilaisista hyötyy järjestelmästä. Laaja sosiaalinen asuntotuotanto tasaa markkinahintojen vaihtelua ja luo pohjan kohtuuhintaiselle, laadukkaalle asumiselle kasvavassa kaupungissa.

Matkan kohteet tarjosivat käytännön esimerkkejä tulevaisuuden rakentamisesta. HoHo Wien kuvasi suurten puurakennusten potentiaalia: ekologinen ja kustannustehokas toteutus on mahdollista myös korkeissa kohteissa. Seestadt Aspern puolestaan teki näkyväksi, miten kokonainen alue voidaan rakentaa asukkaiden arkea ja yhteisöllisyyttä palvellen.

Kilpailutusten asukaslähtöinen arviointi

Wienin tuetun asuntotuotannon kilpailutuksia ohjaava four-pillar model herätti erityistä kiinnostusta. Se arvioi hankkeet neljän kokonaisuuden kautta: arkkitehtuuri ja kaupunkirakenne, talous, ekologia sekä sosiaalinen kestävyys. Painopiste on kokonaislaadussa ja pitkäjänteisessä vaikuttavuudessa, ei pelkästään hinnassa.

Matkan opit osoittavat, että kohtuuhintaisen asumisen kehittäminen vaatii samanaikaisesti toimivaa järjestelmätasoa, laadukasta suunnittelua ja pitkäjänteistä ohjausta. Wienin malli tarjoaa lupaavia suuntaviivoja myös suomalaisen kerrostalorakentamisen uudistamiseen.

Mukana matkalla olivat Jari Niemi (Kouvolan Asunnot), Laura Hassi (Kuntaliitto), Jaakko Kammonen (Espoon Asunnot) ja Tiina Kankaanpää (Kiinteistö Oy Kärrykartano). Visonilta osallistuivat Rauli Wallén ja Aleksi Pesonen. Oppaana ja paikallisena asiantuntijana toimi Lapwallin Sauli Ylinen

Kiinnostaako kohtuuhintaisen kerrostaloasumisen kehittäminen Suomessa? Ota yhteyttä Kerrostalo 2000 -hankkeen koordinaattoreihin: