Rakennusalan ei tarvitse valita läpimenoajan ja vähähiilisyyden välillä, vaan tavoitteet voidaan saavuttaa rinnakkain. Tuore diplomityö osoittaa ensimmäistä kertaa systemaattisesti, minkälaisia vaikutuksia työmaan aikatauluratkaisuilla on rakentamisen hiilipäästöihin. 

Viime vuosina rakennusalan ilmastovaikutukset ja tuotannon tehokkuus ovat olleet ajankohtaisia aiheita, mutta näiden välinen yhteys on jäänyt epäselväksi. Oulun yliopistossa laadittu diplomityö tuo uutta tietoa läpimenoajan ja hiilineutraaliuden välisestä suhteesta. Tutkimus osoittaa, että työmaan läpimenoajan hallinta ei ole vain kustannuskysymys, vaan sillä on myös merkittävä vaikutus rakennusvaiheen hiilidioksidipäästöihin.

Betonirunkoisiin asuinkerrostaloihin keskittyvässä diplomityössä tunnistettiin kahdeksan tekijää ja neljä vaikutusmekanismia, jotka vaikuttavat sekä ajalliseen etenemiseen että rakentamisaikaisiin hiilipäästöihin betonirunkoisen kerrostalon tapauksessa.

Kahdeksaksi tekijäksi tunnistettiin tilaajan vaatimukset ja suunnitteluratkaisut, urakoitsijan valmiudet, vähähiilisen betonin hyödyntäminen, betonin kuivumisaika, torninostureiden kapasiteetti, rakentamisvuodenaika, tuotantotapa ja esivalmisteiden hyödyntäminen. Tunnistetut neljä vaikutusmekanismia ovat tuotannon rytmitys ja vaiheistus tahtisuunnittelun avulla, dekarbonisaatio vähähiilisen betonin avulla, rakentamisen kausiluontoiset olosuhteet, sekä rakentamisvaiheen energiankulutus.


Taulukko 15. Projektitekijöiden vaikutus tunnistettuihin hiilivaikutusmekanismeihin betonirunkoisissa asuntorakennushankkeissa.

Tahtisuunnittelu ja vähähiilinen betoni voivat kulkea rinnakkain 

Tahtituotanto on merkittävä tapa läpimenoajan lyhentämiseen ja sen avulla on saatu aikaiseksi jopa 70 prosenttia ajallisia vähennyksiä. Tutkimuksen mukaan se on kuitenkin ennen kaikkea menetelmä, joka tuo näkyväksi pullonkauloja ja virtausta haittaavia tekijöitä, kun läpimenoaikaa lähdetään lyhentämään. Esimerkkinä tahtisuunnittelu voi lyhentää läpimenoaikaa jopa puolella ja samalla vähentää päästöjä, jos osapuolet sitoutuvat yhdessä menetelmään. Läpimenoajan lyhentäminen tukee myös kustannustavoitteita, mikä voi ilmetä aikaisempina vuokratuottomahdollisuuksina tilaajille tai hyötynä urakoitsijalle, kun resurssit saadaan vapautettua seuraavaan työkohteeseen aikaisemmin.

Betoni on merkittävin yksittäinen materiaali- ja rakentamisaikaisten päästöjen aiheuttaja. Tutkimuksessa haluttiin lisäksi tarkastella, kuinka saatavilla olevien vähähiilisten betoneiden hyödyntäminen vaikuttaisi betonirunkoisen kerrostalon tahtisuunnitteluun. Merkittävänä tutkimustuloksena esille nousikin se, että kohteessa pystyttäisiin arvion mukaisesti hyödyntämään tahtituotantoa ja vähähiilistä betonia samanaikaisesti ilman, että rakentamisaikataulu häiriintyisi. Vaikka vähähiilisen betonin hankintahinta on tavanomaista betonia korkeampi, kokonaisuus voi silti olla tilaajalle ja urakoitsijalle edullinen lyhentyneen läpimenoajan, pienempien päästöjen ansiosta ja nopeampien tuottojen ansiosta.

Mitä tämä merkitsee rakennusalalle? 

Diplomityön tulosten perusteella hiilineutraaliuden tavoittelu ja lyhyempi läpimenoaika eivät ole erillisiä tavoitteita, vaan ne tukevat toisiaan. Tämä viesti on ajankohtainen rakennuttajille ja päätöksentekijöille, sillä alalla valmistaudutaan vuonna 2026 voimaan astuvaan vähähiilisyyssääntelyyn. Tutkimus osoittaa, että aikatauluratkaisut voivat samanaikaisesti tehostaa rakentamista ja vähentää päästöjä vastaten sekä markkinoiden että ilmastotavoitteiden paineisiin.

Tutkimus haastaa rakennuttajat, suunnittelijat ja urakoitsijat tarkastelemaan päätöksiään kokonaisvaltaisemmin. Kun vaikutusmekanismit huomioidaan systemaattisesti ja kohdekohtaisiin tekijöihin kiinnitetään huomiota, ala voi edetä kohti rakentamista, jossa taloudellisuus ja vähähiilisyys kulkevat käsi kädessä. Hyödyt näkyvät monella tasolla: tilaajille nopeampina vuokratuottoina, urakoitsijoille resurssien vapautumisena uusiin rakennuskohteisiin sekä kotien vapautumisena asukkaille aikaisemmin.

“Rakennusalan ei tarvitse valita lyhyemmän läpimenoajan ja hiilineutraaliuden välillä. Tavoitteet voidaan saavuttaa rinnakkain, kun tuotannon ohjaus ja suunnittelu tehdään systemaattisesti,” diplomityön tekijä Pinja Moilanen kiteyttää.

Taustaa tutkimuksesta

Vison Oy:lle laaditun diplomityön tavoitteena oli tutkia, mitkä ajalliset tekijät vaikuttavat työmaan rakennusprosessin kulkuun betonirunkoisessa asuinkerrostalokohteessa ja millaisia vaikutuksia näillä tekijöillä on työmaan hiilipäästöihin ja kustannuksiin. Työ laadittiin osana Business Finlandin tukemaa ”Value Management System in Construction” tutkimushanketta ja sen ohjaajina toimivat Oulun yliopistosta professori Jenni Ylä-Mella sekä Vison Oy:n aluejohtaja Sari Koskelo.

Tutkimushankkeen tavoitteena on ollut tuottaa uutta tutkimukseen pohjautuvaa tietoa rakennushankkeiden arvon määrittämiseen, arvonluonnin johtamiseen sekä arvon saavuttamisen varmistamiseen.

“Alallamme on pitkään vallinnut ajatus siitä, ettei kaikkea voi saada. Olemme kuitenkin siirtymävaiheessa, missä jotkin aiemmin irralliset tavoitealueet, kuten kestävyys, integroidaan vahvemmin osaksi hankkeiden muita tavoitteita. Holistisemman, arvopohjaisen näkökulman vaaliminen läpi koko suunnitteluprosessin luo pohjan tälle kestävälle muutokselle – tulokset syntyvät jo suunnittelupöydällä, kuten Pinja työssään osoittaa”, tutkimushankkeen projektipäällikkö Aron Sajavaara kommentoi.

Lisätietoja