Kannattaisiko työt suunnitella tarkasti etukäteen huolimatta siitä, ettei ”kymppiin osumisesta” välttämättä ole takeita? Entä laskea eri työvaiheiden tilantarve ja viestiä siitä selvästi työmaalla? Näetkö tarvetta keskustella työpäivien onnistumisesta päivittäin yhdessä niiden ihmisten kanssa, jotka pystyvät vaikuttamaan työmaan asioihin ja poistamaan ongelmia mahdollisimman nopeasti?
Jos toimit rakennusalalla ja vastasit useampaan kohtaan kyllä, olet todennäköisesti kiinnostunut tahtituotannosta! Lue alla olevasta jutusta vastaus neljään yleisimpään väärinkäsitykseen, joilla tahtituotannon valitsematta jättämistä perustellaan.
Oletus 1. ”Tahtituotanto ei oikein sovi tähän hankkeeseen…”
Tahtituotanto on tuotannonohjausjärjestelmä, joka tarkoittaa yksinkertaisimmillaan hankkeen hukan poistamista eli käytännössä sujuvan työn edellytysten luomista ja esteiden eliminointia. Hieman yksityiskohtaisemmin ilmaistuna tahtituotannossa on kyse työmaan hyvästä tuotannon suunnittelusta, jolla pyritään varmistamaan töiden esteetön eteneminen jatkuvana, tasatahtisena ja samansuuntaisena prosessina pienellä eräkoolla.
Tahtituotanto ei siis ole riippuvainen esimerkiksi hankkeen koosta, kompleksisuudesta tai toteutusmuodosta, vaan sitä voidaan soveltaa kaikenlaiseen rakentamiseen. Vaikka suuri osa Visonin hankkeista onkin yhteistoiminnallisia, se ei ole edellytys tahtituotannon käyttämiselle. Tahti toimii kiinteistö- ja talorakentamisen lisäksi myös infra- ja teollisuusrakentamisessa.
Oletus 2. ”Tahtiaikataulu vaikuttaa turhan tiukalta. Epäilen, onko puskureita riittävästi.”
Tahtiaikataulusta tulee juuri niin tiukka, kuin siitä tehdään. Se voi aluksi vaikuttaa intensiiviseltä, koska aikataulu pyritään rakentamaan niin, että työskentely säilyy eri vaiheiden läpi jatkuvana ja tavoitteisiin päästään sujuvasti. Jos aikataulu havaitaan esimerkiksi tuotantovaiheen alkamisen jälkeen liian kireäksi, siihen tehdään tarvittavia muutoksia. Tahtituotannon onnistumista reflektoidaan läpi hankkeen ja prosessia pyritään jatkuvasti kehittämään.
Mitä puskureihin tulee, perinteisestä aikataulusuunnittelusta poiketen tahtituotannossa puskurit sisällytetään aina tahtisuunniteluun ja ne merkitään suunnitelmaan näkyviin. Tahtituotannossa puskureiden hallitseminen on siis itseasiassa helpompaa, jolloin niiden riittävyydestä tai puutteellisuudesta ei pitäisi muodostua kynnyskysymystä.
Oletus 3. ”Jos tahtituotannon painopiste on kustannusten minimoinnissa, se varmasti heijastelee negatiivisesti aliurakoitsijan kannattavuuteen.”
Tahtituotanto pyrkii poistamaan isot kriisit työmaalta aikatauluttamisen ja työn tehostamisen avulla niin, että haasteet voidaan syödä päivittäin pieninä paloina. Tahtituotanto on lopulta hässäkän vähentämistä ja kaaoksen minimointia, jotta työn tekeminen sujuisi mahdollisimman mutkattomasti ja helposti.
Kun aikaa ei kulu ylimääräiseen odotteluun, logistiikkaongelmiin tai ylituotantoon, osapuolet pääsevät keskittymään omien töidensä tekemiseen. Tämän, ja yli 50 onnistuneesti läpiviedyn tahtihankkeen kokemuksella, voi sanoa, että tahtituotannon toteuttaminen näkyy päinvastoin osallistujien tuloksessa positiivisesti.
Oletus 4. ”Kyllähän tuo kuulostaa hyvältä, mutta kun meillä on jo tuotantovaihe käynnissä…”
Jo käynnistyneen hankkeen kurssi voidaan palauttaa takaisin raiteilleen viemällä jäljellä olevia töitä tahtiin. Vison on ollut mukana kymmenissä hankkeissa, jotka on viety onnistuneesti maaliin, vaikka tahti on käynnistetty vasta tuotantovaiheen alkamisen jälkeen. Tahtituotanto kannattaa kuitenkin ottaa mukaan niin aikaisin hankkeen suunnitteluvaiheessa kuin mahdollista.
Parhaaseen lopputulokseen päästään silloin, kun tahtisuunnitelmaa rakennetaan yhdessä hankkeen osapuolten kesken alusta asti. Vaikka tahtituotannon toteuttamiseen liittyy vahvasti erilaiset työkalut ja menetelmät, sen onnistuminen on täysin riippuvainen niitä operoivista ihmisistä. Valmentaminen ja uuden toimintamallin omaksuminen vaatii aina aikaa, joten mitä aiemmin yhteistä ymmärrystä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta päästään muodostamaan, sitä nopeammin päästään kiinni hyvään tekemisen meininkiin.
Kiinnostaako tahtituotanto tai heräsikö aiheesta kysyttävää? Ole meihin rohkeasti yhteydessä, niin jutellaan!
- Aleksi Heinonen, partner, p. 050 487 1477
- Miika Ronkainen, managing partner, p. 040 861 0938
Lue tahtituotannosta lisää Rakennuslehden jutuista:
Pari puhelinsoittoa mullisti rakentamisen – tahtituotantoon lähdettiin Porschen ja risteilijäalusten vauhdittamana, Seppo Mölsä, 16.6.2023
Mistä puhumme, kun puhumme tahtituotannosta? Seppo Mölsä, 30.12.2019
Onko tahtituotanto työmaalle riski? 25 mestarin kokemukset kertovat jhoustavuudesta ja laadun parantamisesta, Seppo Mölsä, 7.11.2019
Helsinki nopeuttaa katutöiden tekoa ja talonrakentajat leikkaavat aikataulustaan puolet pois tahtiaikataulun avulla, Seppo Mölsä, 17.12.2018
