Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö sr (Hoas) lanseerasi elokuussa Tiedostava työmaa -konseptin, jonka tavoitteena on saada sosiaalisen vastuullisuuden toteutuminen näkymään käytännön tekoina työmaan arjessa. Konsepti nostaa lean-filosofian mukaisesti työntekijän rakennustyömaan keskiöön ja pyrkii vakioimaan toimintamallin seuraavien vuosien aikana osaksi kaikkia Hoasin työmaita.

Käytännössä konsepti toteutuu niin, että kaikki rakennustyömaan kumppanit sitoutuvat jo sopimusvaiheessa Tiedostavan työmaan tavoitteisiin, joiden toteutumista mitataan tilaajan toimesta työmailla säännöllisesti. Tavoitteet liittyvät mm. työmaan siisteyteen, turvallisuuteen, vuorovaikutukseen ja johtamiseen ja niitä on avattu Hoasin verkkosivuilla.

Konseptia lähdetään testaamaan heti tänä syksynä ensimmäisellä pilottityömaalla ja se on tarkoitus viedä seuraavien vuosien aikana vähintään kymmenelle Hoasin hankkeelle. Konseptia testataan ja kehitetään yhdessä paitsi urakoitsijoiden ja työntekijöiden, toivottavasti tulevaisuudessa myös muiden tilaajien kanssa.

”Tavoitteena on tehdä enemmän yhdessä: muodostaa toimivia käytäntöjä ja työkaluja jakoon ihan kaikille, ja niiden avulla tehdä näistä vaikeasti ymmärrettävistä vastuullisuuden tavoitetasoista käytännönläheisiä ja toteutettavia”, Hoasin vastuullisuusjohtaja Marika Nyyssönen kertoo.

Kimmoke konseptin kehittämiselle nousi leanista ja työmaalta. Hoas on toteuttanut lean-rakentamisen periaatteita, kuten hukan minimointia ja jatkuvaa parantamista, jo useissa hankkeissaan ja on kokenut yhteistoiminnalliset toteutusmuodot toimiviksi.

”Olemme käytännön elämässä nähneet sen, että kun me otamme ihmiset mukaan, he ovat tyytyväisempiä ja saamme heidät sitoutumaan työskentelyyn paremmin. Meillä oli siis jo valmiina kokemus, että sosiaalisen vastuuseen liittyvillä toimilla oli saatu tulosta, joilla oli mielestämme selvästi vaikutusta”, Hoasin rakennuttajapäällikkö Laura Pääkkönen kertoo.

Kokemusta ei kuitenkaan ollut mahdollista vahvistaa todeksi, sillä työmailta ei ollut kerätty dataa tukemaan havaintoja. Samaan aikaan kuin sosiaalisen vastuun konseptoimista pyöriteltiin Hoasin pöydällä, käynnistimme Visonissa ESG-tutkimushankkeen.

Kokemuspohjainenkin data voi olla yhteismitallista

Sosiaalisen vastuullisuuden osa-alueisiin liittyvää dataa tullaan keräämään Hoasin työmailla ainakin aluksi noin kolmen kuukauden välein. Konseptin datapohjaa lähdetään nyt rakentamaan käytännössä nollasta, minkä takia mahdollisimman monen työntekijän osallistaminen kehitysprosessiin on tässä vaiheessa avainasemassa. Vastausaktiivisuuteen pyritään vaikuttamaan selkeällä viestinnällä, ja sillä, että kyselyissä esiin nousevat asiat otetaan tosissaan ja kehitystoimenpiteisiin ryhdytään heti. Visonilta konseptia on ollut työstämässä Lars Albäck ja ESG-tutkimushankkeen projektipäällikkö Aron Sajavaara, jotka ovat innoissaan kerättävän datan sisältämästä kehityspotentiaalista.

Vastausten saamisen lisäksi sosiaalisen vastuun datankeruuta haastaa se, että konseptissa kerätty tieto on hankalasti kvantifioitavissa ja mitattavissa.

”Datan ollessa kokemuspohjaista on äärimmäisen tärkeää, että emme tee liikaa olettamuksia liittyen työntekijöiden kokemuksiin, vaan kuuntelemme valppaana mitkä aiheet puhuttavat työmailla eniten. Konseptin kehitys tulee olemaan jatkuvaa ja voi olla, että ensimmäisten palautekierrosten jälkeen konseptin painopiste onkin työntekijöiden osallistamisen kautta muuttunut olennaisesti”, Aron kertoo.

Työntekijöiden hyvinvointiin ja sosiaalisen vastuullisuuden eri osa-alueista teetetään kyllä kyselyitä esimerkiksi urakoitsijoiden toimesta, mutta ne eivät kerro tilaajalle, miten he voisivat omilla toimillaan kehittää työmaan toimintaa. Lisäksi eri työmailla teetetyt työhyvinvointikyselyt eivät ole välttämättä verrannollisia keskenään, kun mittaustapoja ja tietopohjan muotoa ei ole vakioitu urakoitsijoiden kesken.

”Tässä on herkullinen asetelma myös yhteismitattavuuden kehittämisen kannalta, sillä projektit, joilla tätä konseptia testataan sisältävät paljon keskenään erilaisia kohteita. Mukana on niin uudis- kuin peruskorjaushankkeitakin, joista kerättävä data muodostaa kokonaisvaltaisen pohjan työmaiden työhyvinvoinnin mitattavuuden vakioinnille”, Aron jatkaa.

Ylätasoisista direktiiveistä osaksi rakennustyömaan kulttuuria

Tiedostavassa työmaassa ei ole kyse siitä, että taukotilaan viedään tauluja tai kauniita korulauseita sosiaalisesta vastuusta, vaan Laura ja Marika pyrkivät tuomaan esimerkiksi YK:n vastuullisuutta koskevia kirjauksia konkreettisiksi, ymmärrettäviksi toimenpiteiksi. Sellaisiksi, jotka tarkoittavat jotain aidosti tosielämässä. Konseptin kehitys alkaa nyt yhdestä pilottityömaasta, mutta tavoitetila alan laajemmasta muutoksesta on koko ajan olemassa.

”Vastuullisuustyössä on yleisesti helppo asettaa tavoitteita, mutta niiden saavuttamiseksi on huomattavasti vaikeampaa löytää realistinen polku. Toivottavasti viiden vuoden päästä Tiedostava työmaa on käytössä monilla työmailla, ehkä myös muilla tilaajilla, ja konsepti on tukenut koko alan vastuullisuuden kriteeristön kehittämistä”, Marika sanoo.

Sosiaalisen vastuullisuuden voi tiivistää yhteen sanaan: empatia. Vaikka työhyvinvoinnin yhteys työturvallisuuteen, laatutavoitteisiin ja käytettyihin euroihin kiinnostaa luonnollisesti niin tilaajaa kuin urakoitsijoitakin, on konseptissa lopulta kyse työmaan työntekijöiden hyvinvoinnista – niin fyysisestä kuin kypärän alla olevasta.

”Toivon, että Tiedostavan työmaan ansiosta ihmiset olisivat tulevaisuudessa työmaalla tasa-arvoisemmassa asemassa, kokisivat tulevansa kunnioitetuksi ja heillä olisi käytäntöön perustuva tunne siitä, että heidän mielipiteellään on merkitystä”, Laura tiivistää odotuksensa seuraavien vuosien kehitystyöltä.

Lisätietoja: