Rakennusalan välttämätön murros

Rakennusalan seuraavat isot tavoitteet liittyvät tuottavuuden parantamiseen, vihreän siirtymän edistämiseen sekä asiakasarvon lisäämiseen läpi hankkeen elinkaaren. Tavoitteet on asettanut Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi (KIRA-foorumi), joka on alan yhteistyötä edistävä yhteisö. KIRAn kasvuohjelman avulla pyritään kehittämään koko toimialaa sen suurimpien haasteiden keskellä.

Alan kehitystyötä tehdään konkreettisesti esimerkiksi tilaajien IPT4- ja toimittajien RAIN3-kehityshankkeissa. Yksi molempien hankkeiden kehityskohteista on tiedolla johtaminen, jolla viitataan ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon perustuvaan päätöksentekoon. Perättäisissä kehityshankkeissa on jo saavutettu hyviä tuloksia, joiden pohjalta voidaan todeta, että kehitystyössä ollaan oikealla tiellä. KIRA-alan kasvuohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin tulevaisuudessa yhä enemmän tiedolla johtamista, jonka haltuun ottaminen tulee olemaan seuraava välttämätön loikka kaikille alalla toimiville tahoille.

Lue alta, miten tiedolla johtaminen linkittyy KIRAn kasvuohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.

Tuottavuus paranee, kun tekijöillä on parempi tilannekuva, riittävät edellytykset ja tavoitetila yhteistoiminnasta

Tuottavuuden parantaminen tarkoittaa läpimenoajan lyhentämiseen, laadun parantamiseen sekä hukan ja kustannusten säästämiseen liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteet valitaan ja toteutetaan parhaiten, kun ne pohjautuvat ajantasaiseen tietoon eli digitaaliseen tilannekuvaan.

Digitaalinen tilannekuva pitää sisällään kaiken rakennusprojektin johtamisen kannalta oleellisen informaation, kuten reaaliaikaiset tiedot riskeistä, aikatauluista, resursseista, materiaalivirrasta ja laatuongelmista – eli kaikesta tiedosta, joka liittyy tuottavuuden parantamisen toimenpiteisiin. Kun kaikki tieto on saatavilla digitaalisesta tilannekuvasta, sen etsimisessä ja koostamisessa säästetyn ajan voi hyödyntää projektin johtamiseen.

”Hyvän tilannekuvan ansiosta projektin johtamisesta vastaavien henkilöiden ei enää tarvitse olettaa asioita. Pahimmillaan rakennusmestarit saattavat soitella sata puhelua päivittäin, jolloin työaika luonnollisesti kuluu pääosin puhelimessa ja ongelmien selvittelyssä. Digitaalisen tilannekuvan hyödyntäminen vähentää siis hukan määrää merkittävästi”, toteaa tiedolla johtamisen asiantuntija ja Visonin executive advisor Lars Albäck.

Tilannekuva parantaa tuottavuutta myös luomalla edellytykset tahtituotannon toteuttamiselle läpi hankkeen elinkaaren. Niin ikään yhteistoiminnan toteutuminen varmistetaan digitaalisen tilannekuvan avulla. Kun tieto on läpinäkyvästi kaikkien osapuolten saatavilla, varmistutaan esimerkiksi siitä, että projektin eri osa-alueiden suunnitelmat eivät ole ristiriidassa keskenään.

”Tiedolla johtamisen ansiosta rakennusprojektia pystytään tehostamaan noin 30 %, jolloin puhutaan huomattavasti lyhyemmästä läpimenoajasta ja noin kolmanneksen resurssisäästöistä”, Albäck kertoo.

Vihreää siirtymää edistetään paremmilla valinnoilla, päästöjen optimoinnilla ja materiaalien kierrättämisellä

Myös KIRA-kasvuohjelman toinen tavoite, vihreän siirtymän edistäminen, mahdollistuu parhaiten tiedolla johtamisen avulla. Niin kuin kaikkia projektin osa-alueita, myös päästöjä tulee johtaa ajantasaisella faktatiedolla. Sen avulla pystytään luomaan realistinen käsitys siitä, miten paljon päästöjä tehdyt materiaalivalinnat, työmaiden käyttövoima, eri työvaiheet, jätteiden käsittely ja käytetty energiamuoto aiheuttavat.

Kun päästöistä saadaan oikeaa ja reaaliaikaista tietoa, niitä voidaan optimoida läpi koko hankkeen elinkaaren. Optimoinnin avulla fokus voidaan asettaa jo hankkeen aikana tiettyihin vihreän siirtymän osa-alueisiin, joita halutaan erityisesti kehittää. Hankkeen toteutusvaiheessa tehdyt vihreät valinnat ovat merkittäviä, sillä suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa tehdyt valinnat vaikuttavat kohteen ylläpidon päästöihin pitkälle tulevaisuuteen.

Kun käytettyjen materiaalien päästöistä saadaan riittävästi tietoa, käytettyjen rakennusten ja materiaalien kierrättäminen ekologisesti mahdollistuu.

”Jos me tiedetään tasan tarkkaan mitkä ovat esimerkiksi käytettyjen ikkunoiden ja ovien mallit ja mitat sekä energiatehokkuusluokitukset, vanhat rakennukset voidaan kierrättää fiksusti ja niille voidaan luoda kannattava jälkimarkkina. Sen avulla vähennetään uusien materiaalien tuottamista”, Albäck sanoo.

Asiakasarvo lisääntyy, kun laatua ja sen parantamista johdetaan

Rakennusprojektin elinkaaren eri vaiheissa tehdyt valinnat tähtäävät kaikki KIRA-kasvuohjelman kolmanteen tavoitteeseen eli asiakasarvon lisäämiseen. Asiakasarvoa luovat esimerkiksi lopputuotteen laadun parantaminen, tavoitebudjetissa pysyminen, läpimenoajan lyhentäminen ja hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Laatuongelmien minimoiminen hankkeen toteutusvaiheessa vähentää tehtävien korjaustöiden määrää, joka puolestaan nostaa asiakasarvoa.

Tiedolla johtamisen avulla varmistetaan, että projektin kustannukset eivät lähde laukkaamaan ja se valmistuu aikataulussa. Puutteellisen tiedon pohjalta tehtyjen ratkaisujen määrä vähenee, jolloin myös riskien määrä on pienempi. Tiedolla johtamiseen liittyvä datan säilöminen tekee projekteista kerätyn informaation jakamisesta läpinäkyvämpää. Sen sijaan, että data muutetaan projektipankkiin päätyviksi dokumenteiksi, se on hyödynnettävissä koko elinkaaren aikana eri tarkoituksiin ja järjestelmiin.

”Tulevaisuudessa toivottavasti pystytään keräämään palautetta ja dataa valmiista rakennuksesta ja sen ylläpidosta suoraan asiakkailta, jolloin informaatio pystytään siirtämään suoraan käytöstä rakennuttamisen suunnitteluvaiheeseen. Rakennuttamisen ja ylläpitovaiheen yhteistyötä pitäisi olla huomattavasti enemmän”, Albäck sanoo.

Tiedolla johtamista haastaa informaation hajanainen sijainti, sen katkonainen liikkuminen ja alan sisäiset luottamusongelmat

Jos tiedolla johtaminen on ratkaisu kaikkiin alan ongelmiin, miksi sitä ei sovelleta jo enemmän? Tällä hetkellä rakennusalalla ei ole puutetta tiedosta, mutta sen systemaattista hyödyntämistä johtamisessa hankaloittaa se, että tieto sijaitsee pitkin poikin ympäri alaa ja eri järjestelmissä, jotka eivät kommunikoi keskenään. Lisäksi tiedon laadun vaihteluväli on suuri ja elinkaaren eri vaiheissa ja osapuolten välillä tapahtuvassa informaation liikkumisessa on merkittäviä puutteita. Tieto ei kulje riittävän jouhevasti rakennuttamisesta ylläpitoon ja päinvastoin.

Ihannetilanteessa tieto liikkuisi harmonisoidussa muodossa, se olisi riippumatonta toimittajasta tai järjestelmästä ja sitä voitaisiin käyttää mihin tahansa hyödylliseen tarkoitukseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että informaatio olisi saatavilla riippumatta siitä, mikä hanke ja mitkä osapuolet ovat kyseessä. Tämä mahdollistuisi esimerkiksi keskenään kommunikoivien suunnitteluohjelmien ja tuotantovaiheen digitaalisen kaksosen avulla. Myös vakioidut tilannekuvat ja tahtituotannon mallit edesauttavat tiedon riippumatonta siirtymistä.

Alalla tiedetään mitä pitäisi tehdä seuraavaksi ja miksi se on kannattavaa. Nyt tarvitaan ennen kaikkea yhteistä sopimista toimialalla, josta syntyy yhteisiä sekä toistettavia käyttömalleja, jotka synnyttävät luottamusta, jonka avulla tiedolla johtaminen onnistuu.